Keskiviikkona Rovaniemellä tapahtui harvinainen onnettomuus, kun Hornet-hävittäjä syöksyi maahan esityslentoharjoituksessa. Koneen lentäjä pelastautui heittoistuimella ja loukkaantui lievästi, mutta on kotiutunut sairaalatutkimuksista ja voi hyvin.
Onnettomuuden syistä ei ole vielä tietoa, sillä tutkimus on vasta alussa.
Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti ja entinen Hornet-lentäjä Heikki Mansikka kertoo yleisellä tasolla siitä, millainen tilanne heittoistuimen käyttö lentäjälle on.
Paljon tapahtuu automaattisesti
Istuimen käyttö on Mansikan mukaan tehty teknisesti mahdollisimman helpoksi. Lentäjän jalkojen välissä on lapion kahvaa muistuttava kahva, jota vedetään muutama sentti ylöspäin.
Siitä eteenpäin kaikki on automaattista. Ensin remmit kiristävät lentäjän kiinni penkkiin jaloista, hartioista ja lantiolta, jotta raajat eivät heilu kovassa ilmavirrassa.
– Voi käydä köpelösti muuten, Mansikka kertoo.
Lentäjän yläpuolella oleva kuomu räjähtää tai penkki lentää siitä läpi.
Penkin lähtö on Mansikan mukaan lentäjälle kivuliaimpia hetkiä. Kovassa vauhdissa se voi olla myös vaarallisimpia, sillä jos esimerkiksi käsi on huonossa asennossa, ”se käsi on niin kuin siinä”, hän kuvailee.
Penkki nousee ensin katapultin avustuksella. Sen jälkeen tarvittaessa rakettimoottori käynnistyy ja nostaa penkkiä vielä korkeammalle, jotta lentäjä pääsee turvallisesti laskeutumaan laskuvarjolla maahan.
Hornetin heittoistuimet ovat sellaiset, että niillä pystyy pelastautumaan maan pinnalta nollanopeudella, Mansikka kertoo.
Penkki osaa itse arvioida lennon korkeutta ja nopeutta ja sopeuttaa esimerkiksi laskuvarjon avaamisen edulliseen hetkeen.
Toinen paha vaaran paikka on laskuvarjolla laskeutuminen.
– Jos korkeimpaan kuusen nokkaan tulee, ja varjo tukehtuu siihen, niin se on kuin putoaisi puusta. Siinä voi satuttaa helposti itsensä.
Vaikeinta on tehdä päätös
Vaikeinta lentäjälle onkin luultavasti päätöksen tekeminen heittoistuimen käytöstä, Mansikka kertoo.
Lentäjillä on selkeä lista tilanteista, joissa koneesta kuuluu hypätä. On kuitenkin myös hetkiä, jossa päätös hyppyistuimen käytöstä riippuu lentäjän omasta arviosta.
Tällainen tilanne on Mansikan mukaan esimerkiksi silloin, kun lentäjä on tehnyt virhearvion ja lähestyy koneen nokka alaspäin maata. Silloin lentäjän pitää arvioida, onko kone niin korkealla, että sen vielä saisi oikenemaan.
– Kun hivelee sitä heittoistuimen kahvaa sinne ja tuumiskelee, niin siinä voi käydä isoja ajatuksia mielessä. Kukaan ei varmaan halua hypätä ”turhaan” tai niin, että joku tulee myöhemmin sanomaan, että lentokoneen olisi voinut vielä jotenkin pelastaa.
Vaikeita tilanteita harjoitellaan ensin paljon simulaattorissa ja sen jälkeen kerrataan vuosittain.
Rovaniemen tapaus oli Ilmavoimien mukaan vasta neljäs kerta, kun Suomessa on jouduttu käyttämään heittoistuinta Hornetissa.
Se on Mansikan mukaan todella vähän suhteutettuna runsaisiin lentotunteihin ja siihen, millaisia riskejä sotilasilmailussa on otettava, jotta vaarallisia tilanteita voidaan harjoitella.