Jokainen suomalainen käyttää keskimäärin 61 muovista kauppakassia vuodessa.
EU:n helmikuiselle pakkausjäteasetukselle siinä on kolmannes liikaa. Tavoite on vain 40 kassia vuodessa per henki.
Kaupat ja ympäristöministeriö kampanjoivat nyt oman tai edes kesto- tai paperikassin puolesta.
Saksalainen Lidl otti varaslähdön jo pari kuukautta sitten ja nosti muovikassin hintaa kolmanneksella 39 senttiin. Samalla paperikassi halpeni. Vastuullisuusjohtaja Annu Puurula on tyytyväinen asiakkaiden ryhtiliikkeeseen. Muovipussien määrä on vähentynyt.
– Kassakuittien määrä, jossa ei ole ollut mukana muovipussia, on noussut helmikuusta huhtikuuhun 2,6-prosenttiyksikköä. Kampanja on siis ehtinyt vaikuttaa.
Nyt yli 76 prosenttia ostoskerroista sujuu Lidlissä ilman uuden muovipussin ostoa.
S- ja K-ryhmän mukaan niidenkin kassoilla asioidaan samoissa kolmen neljänneksen muovipussittomissa lukemissa. S-ryhmä tarjoaa asiakkailleen myös muovipussilaskurin omaan S-mobiilisovellukseen.
S-ryhmän marketkaupan ryhmäpäällikkö Sari Ristaniemi perustelee, miksi ison kestokassin hinta laskee 1,25 euroon, paperikassin hinta pysyy ennallaan 25 sentissä, mutta muovikassi kallistuu Prismassa 35 senttiin ja muissa ketjuissa 39 senttiin.
– Haluamme muistuttaa asiakkaita, että ne pienet arjen teot ratkaisevat. Paras kassi on se, jonka otat kotoa mukaasi kauppaan.
Jo 10 maata on kieltänyt muovipussien myynnin
Muovi on halpa, kevyt ja kestävä materiaali, mutta väärässä paikassa se on viheliäistä. Muovijätettä vastaan on taisteltu EU:ssa jo vuosia. Pakkausjätedirektiivi jättää jäsenmaille vapauden päättää keinoista, joilla muovikassien kulutusta hillitään.
Pakon ja myyntikiellon ovat valinneet Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan ainakin 10 jäsenmaata. Täsmällinen tieto tosin puuttuu, koska muoveja ja muovipusseja on moneen lähtöön.
Suomelle voi seurata ongelmia, jos määrä ei vähene
Jos suomalaiset kaupassa kävijät eivät kanna korttaan kekoon, voi Suomi päätyä monen muun EU-jäsenmaan tapaan komission rikkomusmenettelyyn.
Tavoite nimittäin on, että tämän vuoden loppuun mennessä puolet muovipakkauksista menisi kierrätykseen. Tällä hetkellä niistä kierrätetään noin 30 prosenttia.
Jos silloin tällöin erehtyy syyllistämisestä huolimatta ostamaan uuden muovikassin, voi lohduttautua sillä, että kaikesta Suomen muovijätteestä kauppakassien osuus on Syken arvion mukaan noin yhden prosentin luokkaa.
Suomi ei kuitenkaan kannata täyskieltoa, koska kauppakassit syntyvät nykyään pääasiassa kierrätysmuovista, joten ne päätyvät pitkälti jätehuollon piiriin.
Tuoreessa kampanjassa lasketaan, että yhden kauppakassin materiaalista syntyy viisi ohutta roskapussia. Sanomatta jää, että roskapussit tehdään useimmiten ilman kierrätysmuovia, jolloin ympäristövaikutuksien ynnäily menee jälleen kerran uusiksi.
Mutta teot ratkaisevat: väärään laatikkoon lajiteltu muovi on joka tapauksessa suurempi ongelma kuin roskapussin materiaali.