Apteekkariliitto toivoo nopeasti pelisääntöjä kalliiden lääkkeiden toimittamiseen.
Liitto kertoo tiedotteessaan, että markkinoille yhä tulevat kalliimmat lääkkeet ovat iso taloudellinen riski apteekeille. Jos asiakas ei tulekaan hakemaan lääkettään, sitä ei voi yleensä palauttaa lääketukkuun.
– Tällöin lääke pahimmassa tapauksessa vanhenee apteekin varastoon aiheuttaen kymmenien tuhansien eurojen tappion, sanoo Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Holma tiedotteessa.
Holma otti aiheeseen kantaa tänään Apteekkari 2025 -tapahtuman avauspuheessa.
Merkittäviä kassahaasteita
Kalliit lääkkeet aiheuttavat apteekeille myös merkittäviä kassahaasteita. Liitto kertoo tiedotteessaan, että kalliit lääkkeet ovat yleensä asiakkaalle sataprosenttisesti korvattavia, eli asiakas maksaa kuukauden lääkehoidosta vain noin euron omavastuun.
Liitton tiedotteen mukaan apteekki joutuu näin käytännössä toimimaan korvattavan osuuden rahoittajana ja pankkina usein viikkokaupalla, kunnes Kela tilittää apteekille edellisen kuukauden aikana asiakkaille myönnetyt lääkekorvaukset.
Tämä tapahtuu kerran kuussa. Lääketukulle huippukalliskin lääke on kuitenkin maksettava jo 10 päivän kuluessa.
– Useimpien apteekkien kassa ei yksinkertaisesti kestä kymmenien, jopa satojen tuhansien eurojen maksujen kattamista useiksi viikoiksi, Holma sanoo tiedotteessa.
Kela huomauttaa, että se maksaa apteekeille kuukausittaisen ennakkomaksun, joka on 80 prosenttia apteekin edellisen kuukauden laksetusta korvaussummasta. Kalliiden lääkkeiden kassaongelma voi kuitenkin hetkittäin koskea apteekkia silloin, kun asiakas ostaa lääkettä, jota hän ei ole ostanut tästä apteekista edellisen kuukauden aikana.
Apteekkariliitto syyttää hyvinvointialueita, johtajaylilääkärit kiistävät
Kalliiden lääkkeiden myynnin kasvu johtuu liiton mukaan osittain siitä, että hyvinvointialueet ovat alkaneet karsia omia kustannuksiaan uudella toimintatavalla.
– Aiemmin sairaalat ovat vastanneet omasta lääkejakelustaan. Nykyään ne ohjaavat potilaitaan hankkimaan kalliit lääkkeet apteekista Kela-korvattuina, vaikka ne pitäisi saada suoraan sairaalasta hoidon yhteydessä, Holma sanoo tiedotteessa.
Viiden hyvinvointialueen johtajaylilääkärit kiistävät yhteisessä kirjelmässään Holman väitteen. Johtajaylilääkäreiden mukaan potilaan lääkehoidon toteutusta ei määrittele kustannusten jakaantuminen hyvinvointialueiden ja apteekkien välillä, vaan toteutustapa suunnitellaan kokonaisarvion pohjalta.
Kirjelmässä myös todetaan, että lääkelaki määrittelee tarkasti, milloin sairaala-apteekista voidaan luovuttaa lääkkeitä terveydenhuollon yksikön ulkopuolelle. Nykyään monen sairauden hoitoon voidaan valita joko suonensisäisesti sairaalassa annosteltava valmiste tai potilaan itsensä toteuttama lääkkeen annostelu.
– Valtakunnallinen hoitokäytäntö on aloittaa hoito potilaan itsensä toteuttamalla valmisteella aina, kun se on lääketieteellisesti perusteltua, kirjelmässä todetaan.
Apteekkariliiton mukaan moni apteekki kamppailee kannattavuushaasteiden kanssa. Hallitus on luvannut toteuttaa tällä hallituskaudella apteekkitalouden kokonaisuudistuksen. Holman mukaan uudistuksella alkaa olla kiire.
Juttua muokattu 12.5. kello 14:55. Lisätty Kelan kommentti apteekille maksettavista korvauksista.
Juttua muokattu 26.5. kello 9:57. Lisätty johtajaylilääkärien kommentti.