– Mii gáhtat dan din ja Ipmila ovddas ja átnut sámi álbmogis ándagassii.
Dát skájai Turku duopmogirkus duorastaga eahkedis máŋgii, go Suoma earkebisma Tapio Luoma doalai sáhkavuoru Sápmelaččat girkus -fidnu ipmilbálvalusas.
Earkebismá sániin mieđihuvvui, ahte Suoma evangelalaš-luteralaš girku ii leat gudnejahttán sámiid álbmotlaš identitehta ja kultuvrra.
– Oassálastiimiin stáhta ja servodahkamet doaimmaide leat iežamet oasil dorjon sámiid assimilerema váldoálbmogii ja sin giela ja kultuvrra hávkadeami. Mii leat doaibman vugiiguin, mat leat ožžon sámiid čiegadit ja juobe heahpanit iežaset kultuvrra ja identitehta, dajai Luoma sáhkavuorustis.
Luoma: Girku sáhtášii oahppat olu eamiálbmogis
Luoma gieđahalai sáhkavuorustis viidát Sápmelaččat girkus -fidnu ja dan, mo dat lea lasihan áddejumi ja diđolašvuođa girku oasálašvuođas sámiid vealaheapmái.
– Mis lea ollu oahppan láhkai eamiálbmogiid ja luonddu gaskasaš oktavuođas, árbevirolaš dieđus ja máhtus, mii lea gaskkustuvvon buolvvas nubbái láhkkin ovddosguvlui. Dan láhkki udnošii joatkašuvvat ain boahttevaš buolvvaide skeaŋkan.
Sápmelaččaid ja Suoma girku gaskasaš soabadanproseassa ollašuhttán fidnu lea dál nohkan, muhto earkebisma lohpida, ahte girku háliida praktihkalaš doaimmain beassat soabadallon dillái sámi álbmogiin. Girku háliida Luoma sániid mielde nannet sámiid ovttaveardásaš sajádaga ja oasálašvuođa girkus.
Earkebisma sáhkavuoru loahpas, jaskatvuođa maŋŋá, ánodeapmi joatkašuvai.
– Gullos sámi álbmot dán ándagassii átnuma. Lehkos dat čujuhussan girkomet gáhtamušas ja hálus doarjut sámi álbmoga Suomas ja Suoma evangelalaš-luteralaš girkus, loahpahii earkebismá sáhkavuorus.
Háviid savvon dárbbaša daguid
Ipmilbálvalusas besse maiddái sápmelaččat ovdanbuktit iežaset vásáhusaid ja háviid. Sáhkavuoruid dolle Tuula-Maija Magga Hetta, Ristenrauna Magga, Tauno Ljetoff ja Veli-Pekka Lehtola.
Ristenrauna Magga muitalii iežas oktan hávvin sápmelaččaid namaid botnjama báhpaid doaimmas suomagiela guvlui. Nu geavai sutnjege. Su namma merkejuvvui girkogirjjiide Kristiina Raunan. Son fertii dáhttut nammalávdegottis lobi oažžut rievdadit iežas nama dakkárin, go su váhnemat leigga dan áigon, Ristenraunan.
Ristenrauna Magga muittuhii, ahte háviid savvon dárbbaša daguid ja vuosttas eaktun lea sápmelaččaid luohttámuš girku doaimmaide, iige dat dáhpáhuva čalbmerávkaleamis. Magga sávvá, ahte girku dahká ovttas sápmelaččaiguin sámeplána.
Professor Veli-Pekka Lehtola loktii ovdan, ahte girku historjjás čuoldása okta dološ dáhpáhus, man sáhttá doallat vuosttas almmolaš šállošeapmin.
– Jagis 1902 bisma J. R. Koskimies lei dárkkistanmátkkis Anáris ja son váidalii, go virgeolbmot eai máhttán go ovtta giela, nappo suomagiela, eaige searvegoddelaččaid eatnigiela. Das lea gollan áigi badjel čuođi jagi ovdal go girkus leat duođas morihan sápmelaččaid giella- ja kultuvragažaldagaide, dajai Lehtola sáhkavuorustis.
