Kovimmat suomalaiset beach volleyn pelaajat Niina Ahtiainen ja Taru Lahti-Liukkonen joutuivat vajaa vuosi sitten pettymään, kun pitkään haviteltu olympiapaikka Pariisin kisoihin karkasi. He jäivät hyvin niukasti ulos Eiffel-tornin juurella järjestetyistä kisoista.
– Pettymys oli kova. Kävimme kyllä todella pohjalla, mutta nousimme nopeasti sieltä. Tämä opetti ja antoi ymmärrystä, että meillä on kyllä kaikki potentiaali olemassa. Olemme todella motivoituneita jatkamaan. Ymmärsimme, että tulemme vielä saavuttamaan sen olympiapaikan, Ahtiainen muistelee.
Lentopalloliiton urheilutoimenjohtaja Tapio Kangasniemi kertoo myös nähneensä Taru Lahti-Liukkosen silmistä olympiakarsintapettymyksen jälkeisessä yhteisessä palaverissa, että tarina jatkuu.
Lahti-Liukkonen ja Ahtiainen aloittivat helmikuussa uuden päävalmentajan brasilialaisen Lissandron alaisuudessa. Aiempina vuosina kaksikkoa ovat valmentaneet omat puolisot, Toni Vahela ja Kai Liukkonen. Nyt Suomen ykkösparia opastaa lajin mahtimaasta tuleva meritoitunut valmentajalta.
– Olen pystynyt ottamaan palautetta puolisolta, mutta näen pienen eron. Nyt sen pystyy ottamaan niin, että tunteet eivät tule vahvasti esille. Sen näen hyvänä juttuna, Niina Ahtiainen kuvailee.
Toki Ahtiaisen puoliso ei karkaa kauas, vaan jatkaa yhä lajipäällikkönä. Toni Vahela oli edelleen myös torstaina vahvasti läsnä maajoukkueen harjoituksissa, kun Lissandron päävalmentajasopimus julkistettiin.
Lissandron CV näyttää kovin vakuuttavalta. Hän on valmentanut maailman huipulla reilut 15 vuotta. Lissandro saapui Brasiliasta Italian lentopalloliiton beach volley -puolen tekniseksi johtajaksi 2009.
Hän piipahti vuonna 2014 Kazakstanissa vastaavassa tehtävässä ennen kuin palasi Italiaan samaan pestiin vuoteen 2017. Sen jälkeen hänet pestattiin Ranskaan palauttamaan beach volley olympialaisiin kotikisoihin 2024.
Ranska ei ollut onnistunut saamaan beach volleyssa olympiapaikkaa yli 20 vuoteen, mutta kuusivuotinen projekti onnistui. Lissandron johdolla Ranska varmisti olympiapaikat myös tulostensa perusteella, ei vain isäntämaan kiintiöstä.
Nyt beach volleyn suurimman edustajan pitäisi auttaa Suomi ensimmäistä kertaa lajissa olympialaisiin. Tämä asia motivoi myös Lissandroa paljon tulemaan Suomeen, kuten myös Suomen laijohdon esittelemät ideat olympiapaikan saavuttamiseksi.
Lähtökohdat projektiin kohti Los Angelesin olympialaisia 2028 ovat kuulemma paljon paremmat kuin Ranskassa. Pelaajat ovat hyvällä tasolla ja kokeneita.
Reilut 15 vuotta maailmanhuipulla valmentaneelle Suomen olosuhteissakaan ei ole mitään valittamista.
– Olosuhteet ovat uskomattomat. En ole muualla nähnyt mitään vastaavaa. On täydellistä täällä Salmisaaressa ja myös Pasilassa, Lissandro hehkuttaa Helsingin sisähalleja.
Näin Lissandro saatiin Suomeen
Miten sitten Lissandron kaltainen valmentaja saatiin houkuteltua Suomeen? Lentopalloliiton urheilutoimenjohtaja Tapio Kangasniemi kertoo, että lajissa on pienet piirit. Maailmaa kiertävää valmentajat sekä toki myös pelaajat tunnetaan puolin ja toisin hyvin.
– Oli yllättävän helppoa saada hänet tänne. Meillä on hallien myötä kohtuullisen hyvät olosuhteet, vaikka lunta on talvella. Lisäksi pystymme käyttämään Teneriffaa talvella leiripaikkana. Kärkipari on hyvä ja takana on tulossa potentiaalisia pelaajia, Kangasniemi kertoo Suomen valttikortteista.
Lentopalloliiton heikko taloustilanne on ollut viime vuosina paljon otsikoissa, myös beach volleyn osalta.
Taloustilanne on kuitenkin kohentunut sen verran, että brasilialaiseen valmentajaan sekä Toni Vahelan lajipäällikköpestiin pystyttiin satsaamaan. Kangasniemi ei puhu euromääristä, mutta puhuu huomattavasti panostuksesta.
– AIka oli nyt kypsä tekemään tällainen investointi, Kangasniemi muotoilee.
Nyt tulee myös beach volleyssa selkeä linjanmuutos, kun siirrytään kotimaisesta valmennuksesta ulkomaalaiseen valmentajaan. Kangasniemen mukaan suomalaisessa valmennuksessa on sujunut hyvin, eikä brasilialaisen palkkaus ole mitenkään sitä vastaan. Lajipomon mukaan nyt haluttiin tuoretta näkökulmaa tekemiseen.
Kangasniemi palaa myös yleisellä tasolla suomalaisessa urheilussa vallitsevaan ajattelutapaan.
– Täällä peräpohjolassa valitettavasti joskus ajatellaan, että ollaan aika hyviä. Kun mennään olympialaisiin tai muihin arvokisoihin, nähdään muidenkin treenanneen ja maailmalta löytyvän kovia osaajia, Kangasniemi paaluttaa.
Asennemuutos näkyy jo kovassa MM-tavoitteessa
Lissandron mukaan Suomen kärkiparin taitotaso on jo hyvä, mutta hän on pyrkinyt opettamaan, kuinka taitoja hyödynnetään paremmin.
Lahti-Liukkonen näkee tärkeimpänä oppina asennemuutoksen. Kaksikko ei lähde enää kisoihin vain osallistumaan, vaan myös pärjäämään. He uskaltavat nyt sanoa, mitä kohti menevät ja luottavat enemmän omaan tekemiseensä.
– Lissandro on tuonut juuri sitä, mitä on kaivattu. Hän on tuonut ymmärrystä siitä mielentilasta, millä mennään turnaukseen. Tuntuu, että hän tuo sitä, mitä juuri nyt tarvitsemme, Lahti-Liukkonen hehkuttaa.
Oiva esimerkki asennemuutoksesta saadaan, kun maailman 20 parhaan pariin joukkoon kuuluva suomalaiskaksikko kertoo tavoitteista kohti jo tämän vuoden arvokisoja eli marraskuussa Australiassa järjestettäviä MM-kisoja.
– Toki matka on pitkä. Pitää pelata hyvin challenge- ja eliteturnauksissa, että päästään MM-kisoihin. Me kuitenkin pääsemme sinne ja tavoittelemme MM-kisoissa mitalia, Niina Ahtiainen linjaa.