Hallituksen suurten veronkevennysten vaikutuksia arvioivista papereista paljastuu epäselvyyksiä.
Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi vapunaattona muistion, jossa esitetään vaikutusarviot hallituksen yli kahden miljardin euron veronkevennyksille. Ministeriö odottaa, että veroalet maksavat itsensä takaisin merkittäviltä osin niin sanottuina dynaamisina vaikutuksina, kun talouskasvu kiihtyy.
– Me emme halua lähteä liioittelemaan tämän paketin kykyä rahoittaa itsensä. Tässä haluttiin varmistaa se, että tehdään vastuullista talouspolitiikkaa, VM:n kansliapäällikkö Juha Majanen sanoi hallituksen veropäätösten taustoista tiedotustilaisuudessa toissa viikolla.
Hallitus laskee yritysten maksamaa yhteisöveroa 20:sta 18 prosenttiin.
VM arvioi muistiossaan, että veronkevennys maksaa itsensä 60-prosenttisesti takaisin esimerkiksi kasvavien investointien ja kiihtyvän kasvun vuoksi.
Ministeriö taustoittaa arviotaan muistiossa esittelemällä aihetta koskevaa tutkimusta sekä laskelmalla, jossa veronkevennyksen itserahoittavuudeksi lasketaan samainen 60 prosenttia:
Laskelma nojaa kokoelmatutkimukseen, jossa käydään läpi yli 40 yhteisöveron keventämistä koskevaa tutkimusta. Tutkimuksen on tehnyt saksalaisprofessori Sebastian Gechert.
Hän luki ministeriön muistion Ylen pyynnöstä ja löysi laskelmasta virheen.
Laskelmassa todetaan, että veronkevennys maksaisi itsensä takaisin 60-prosenttisesti. Todellisuudessa laskelma mittaa kuitenkin eri asiaa eli bruttokansantuotteen kasvua.
Jos laskelman pohjalta laskee sen sijaan veronkevennyksen itserahoittavuuden, 60:n sijaan luvuksi tulee enää 25 prosenttia.
Esimerkiksi monet ministeriön vaikutusarvioita läpikäyneet ja medioille kommentoineet tutkijat ovat olettaneet, että VM pohjaa varsinaisen arvionsa juuri edellä mainittuun laskelmaan, jossa itserahoituksesi sanotaan 60 prosenttia – eli sama lukema kuin lopulta esitetyssä varsinaisessa arviossa.
Ministeriöstä kuitenkin kerrotaan Ylelle, että muistion laskelma on pelkkä esimerkki, jonka on tarkoitus kuvata aihetta koskevaa tutkimuskirjallisuutta.
– [Ministeriön arvioimalla 60 prosentin] itserahoitusasteella ei ole mitään tekemistä tuon esimerkkilaskelman kanssa, sanoo talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja VM:stä.
Kajanoja kertoo, että varsinainen arvio 60-prosenttisesti itsensä takaisin maksavasta yhteisöveron kevennyksestä sen sijaan ei pohjaa minkäänlaiseen laskelmaan. Se on peräisin muualta.
Tällä viikolla VM oikaisi muistiotaan esimerkkilaskelman osalta. Kajanoja toteaa, että ministeriö ei pidä alkuperäisen muistion laskelmaa virheellisenä. Kyse on sen sijaan ”epäselvistä ja epäjohdonmukaisista” ilmaisuista.
Hän myös painottaa, että laskelmaa ei muistiossa sanota VM:n varsinaisen itserahoittavuusarvion perusteluksi.
Mistä VM:n virallinen arvio on peräisin?
VM:n Kajanoja sanoo, että arvio 60 prosentin itserahoituksesta on otettu oletukseksi valitsemalla yhteisöveroa koskevista tutkimuksista yksittäinen arvio veroalennuksen itserahoittavuudesta.
– Tutkimuskirjallisuudessa on hyvin leveä haarukka yhteisöveron itserahoitusasteesta, ja tämä kuusikymmentä prosenttia on sen haarukan sisällä.
VM kirjoittaa muistiossa, että oletukseksi on valittu arvio, joka on ”lähempänä tutkimuskirjallisuuden tarjoaman vaihteluvälin ylä- kuin alareunaa”.
Näin on tehty siksi, että hallitus uskoo veronkevennysten toimivan tehokkaina kasvun kiihdyttäjinä, koska hallitus teki riihessä ja jo aiemmin kautensa aikana lukuisia muita talouskasvua vahvistavia toimia. Sellaisia ovat esimerkiksi luvituksen helpottaminen, työvoiman tarjontaa lisäävät toimet ja lisäpanostukset tutkimukseen ja kehittämiseen.
– Hallitus on tehnyt paljon erilaisia toimenpiteitä, joiden voi odottaa vahvistavan veromuutosten positiivisia kasvuvaikutuksia. Sen takia on otettu oletus lähempää vaihteluvälin ylärajaa, Kajanoja selostaa.
Yhteisöverotutkimuksista koontitutkimuksen laatinut saksalaisprofessori Sebastian Gechert pitää arviota 60 prosentin itserahoittavuudesta erittäin korkeana:
Gechert lisää, että laskelmassaan ministeriö käyttää liian korkeita kertoimia veronkevennyksen itserahoittavuudesta. Tuloksena on professorin mukaan ylioptimistinen arvio.
– Olin itse asiassa hieman ärtynyt, että ministeriö ei käyttänyt tutkimuksemme päähavaintoa, vaan keskittyi hyvin spesifiin löydökseen [eli korkeisiin kertoimiin]. Päähavainto on, että keskiarvoisesti itserahoittavuus on lähellä nollaa.
Arvio itserahoittavasta veronkevennyksestä aiempaa hatarampi
Moni tutkija on pitänyt hallituksen arvioita veroalennusten dynaamisista vaikutuksista epävarmoina ja optimistisina jo aiemmin.
Nyt arvio yli puoliksi itsensä rahoittavasta yhteisöverokevennyksestä näyttää aiempaa hatarammalta.
Ensinnäkään sen pohjalla ei ole minkäänlaisia laskelmia.
Toiseksi ministeriön taustoituksenaan käyttämä esimerkkilaskelma tuottaa itserahoittavuudesta selvästi ministeriön virallista, 60 prosentin arviota pienemmän lukeman – 25 prosenttia. Vuositasolla ero on useita satoja miljoonia euroja.
Eikö tämä ole ristiriidassa ministeriön lopulta ilmoittaman virallisen arvion kanssa?
– [Ministeriön arviokseen ilmoittamalla 60 prosentin] itserahoitusasteella ei ole suoraa kytköstä tähän esimerkkilaskelmaan. Eli siinä mielessä en näe, että se on ristiriidassa, vastaa VM:n Kajanoja.
Vetääkö tämä pienempiin lukuihin päätyvä laskelma mattoa ministeriön lopulta esittämän arvion alta?
– Tuohon en näe tarvetta ottaa kantaa. Tämä on esimerkkilaskelma.
Velkaantumisen kurissa pitäminen nojaa dynaamisiin vaikutuksiin
Arvioilla veroalennusten dynaamisista vaikutuksista ja itserahoittavuudesta on suuri merkitys hallituksen talouspolitiikan täyskäännöksessä.
Hallitus tekee yli kahden miljardin euron veronkevennysten vastapainoksi ainoastaan noin miljardin euron veronkorotukset ja menoleikkaukset. Samalla hallitus kuitenkin sanoo, että velkaantuminen ei kasva paketin seurauksena.
Hallitus nojaa kokonaisuudessa juuri dynaamisiin vaikutuksiin, joiden se odottaa kasvattavan verotuottoja noin miljardilla. Tämän miljardin ansiosta velkaantuminen ei kasvaisi, vaikka veronkevennykset ovat paljon veronkorotuksia ja menoleikkauksia suurempia.
Se, toteutuvatko dynaamiset vaikutukset ja veronkevennysten itserahoittavuus hallituksen arvioimalla tavalla, on siis hyvin ratkaisevaa tulevan velkakehityksen kannalta.
Useat taloustieteilijät ovat arvioineet, että riihessä tehdyt ratkaisut lisäävät Suomen velkaantumista pysyvästi. Arvio johtuu siitä, että tutkijat eivät usko veronkevennysten dynaamisten vaikutusten toteutuvan lainkaan niin suurina kuin hallitus toivoo.