Kiinalaiset valtasivat Euroopan akkumarkkinat – pitävät silti tärkeimmät tiedot itsellään

Eurooppalaiset ovat toivoneet, että kiinalaiset jakaisivat osaamistaan akkualan huipputeknologiasta. Asiantuntijoiden mukaan tämä ei ole kuitenkaan toteutunut.

Easpring Finland New Materialsin akkumateriaalitehtaan peruskivi muurattiin huhtikuun lopussa Kotkassa. Kiinalaiset omistavat yhtiöstä 70 prosenttia ja suomalaiset 30 prosenttia. Video: Kalle Purhonen / Yle

Asiantuntijat pelkäävät, että Eurooppa jää aasialaisen akkuteollisuuden liukuhihnaksi.

Eurooppalaisen liikennealan etujärjestön Transport & Environmentin (T&E) tilaaman analyysin mukaan eurooppalaiset eivät ole päässeet käsiksi kiinalaisten akkumateriaalien huipputeknologiaan, vaikka Eurooppaan on noussut useita kiinalais-eurooppalaisia akkualan yhteisyrityksiä.

Esimerkiksi akkutehtaat Puolassa, Unkarissa, Saksassa ja Espanjassa ovat saaneet huomattavia valtiontukia, mutta kiinalaisyhtiöille ei ole asetettu tuen ehdoksi vaatimuksia osaamisen ja teknologian siirrosta. Kiinalaiset ja eteläkorealaiset yritykset hallitsevat yli 90:tä prosenttia nykyisestä litiumioniakkujen tuotannosta Euroopassa.

Asiantuntijoiden pelkoa vahvistaa se, että Kiinan valtionjohto on kieltänyt yrityksiä paljastamasta patentteja ja huippuosaamistaan ulkomaalaisille kumppaneille.

Kotkan Keltakalliolle parhaillaan rakennettavasta kiinalais-suomalaisesta Easpring Finland New Materialsin tehtaasta kiinalaiset omistavat 70 prosenttia ja Suomen valtion kokonaan omistama Finnish Minerals Group (FMG) eli entinen Suomen malmijalostus omistaa 30 prosenttia.

työkoneita akkumateriaalitehtaan tontilla.
Kotkan Keltakalliolle alkaa nousta kahden jalkapallokentän kokoinen akkumateriaalitehdas. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Easpring Finlandin johtaja Vesa Koivisto sanoo, että yhteistyöstä ja päätösvallasta on sovittu yhteisyrityksen osakassopimuksessa. Osakassopimus ei ole julkinen, eikä Koivisto kerro, mitä sopimuksessa on sovittu esimerkiksi teknologian avaamisesta suomalaisille.

Työ- ja elinkeinoministeriön entinen erityisasiantuntija, Suomen kansallista akkustrategiaa tekemässä ollut Jarkko Vesa toteaa, että suomalaisten ajatus on hyvä ja kaunis – otetaan kokenut kumppani, opitaan heiltä ja saadaan siirrettyä kiinalaisten osaamista ja teknologiaa Eurooppaan.

– Kiinalle tämä on silti selvää valta- ja kauppapolitiikkaa. Kiinalla ei ole mitään aikomusta luopua vahvasta roolistaan akkumateriaalien, akkujen ja sähköautojen tuotannossa. Kyllä he pitävät omasta osaamisestaan ja teknologiastaan kiinni, sanoo Vesa.

Euroopan komissio tai kansalliset hallitukset eivät ole asettaneet yhteisyrityksille ehtoja, vaikka ne saisivat valtioilta tukia. Kiinassa tilanne on päinvastoin. Siellä yhteisyrityksissä on paikallisilla usein osake-enemmistö, ja lisäksi Kiinassa on säännöt teknologian siirrosta ja paikallisen henkilöstön käytöstä.

EU:n pitäisi Vesan mukaan asettaa Euroopassa kiinalaisille vastaavat ehdot. Vesa huomauttaa, että tosiasiassa Kiinaa kiinnostavat vain sähköautomarkkinat eivätkä akut.

– Olen vähän ruoskinut itseänikin, että tässä on oltu naiiveja ja uskottu asioiden menevän automaattisesti tiettyyn suuntaan. On tärkeää varmistaa, että Eurooppa pääsee käsiksi kaikkeen osaamiseen ja teknologiaan EU-tukia jaettaessa. Ei pitäisi päästää Kiinaa valtaamaan sähköautomarkkinoita.

Kiinasta tulee kymmeniä perustamaan Kotkan tehdasta

Kotkan akkumateriaalitehtaan arvioidaan työllistävän noin 270 ihmistä. Luvussa ovat mukana kaikki tehtaalla työskentelevät laboratoriosta toimistotehtäviin ja johtoon. Tehtaan vakituinen henkilöstö on tarkoitus palkata Suomesta.

Mallinnuskuva Kotkan akkumateriaalitehtaasta.
Kotkan akkumateriaalitehtaan on määrä valmistua vuonna 2027. Mallinnuskuva Kotkan akkumateriaalitehtaasta. Kuva: Suomen malmijalostus oy

Akkuasiantuntija Jarkko Vesan mukaan työpaikkojen syntyminen paikallisesti on tietysti merkittävä asia, mutta myös osaamisen jakaminen suomalaisille on Kotkan tehtaan keskeinen kysymys.

– Suomen valtio on mukana hankkeessa ja sen tavoitteena on, että Suomi pääsee mukaan akkuteollisuuden kehityksen kärkeen. Mutta tuleeko prosessin ydin Kiinasta ”mustana laatikkona”, jota vain kiinalaiset operoivat? Kuinka syvälle suomalaiset pääsevät prosessiin sisään?

Easpring Finlandin johtaja Vesa Koivisto kertoo, että Suomessa työvoiman palkkaaminen alkaa syksyllä. Aluksi heitä lähetetään Kiinaan tutustumaan akkutehtaisiin, jotta he voivat kouluttaa työntekijöitä Kotkassa.

Jo aikaisemmin on kerrottu, että Kiinasta tulee korkeintaan 50 ammattilaista auttamaan tehtaan käynnistämisessä. Koivisto tunnistaa eurooppalais-kiinalaisten yhteisyritysten ongelmat, mutta ei usko niiden koskevan Kotkan hanketta.

– On kiinalaisen emoyhtiön etu, että tehdas saadaan toimintaan, sillä se palvelee emoyhtiön Euroopassa olevia asiakkaita.

Kotkan akkumateriaalitehtaan peruskivi muurattiin huhtikuun lopussa. Maahanmuuttoviraston ennakkotietojen mukaan Kiinasta on tulossa satoja työperusteisia oleskelulupahakemuksia rakennustyömaan tarpeisiin. Tehtaan pääurakoitsijan CHEC:n suunnitelman mukaan hankkeeseen ei osallistu lainkaan kiinalaisia rakennustyöntekijöitä, ja tehtaan rakennustyöurakat kilpailutetaan Suomessa.

Juttua muokattu 15.5.2025 klo 9.00. Täsmennetty artikkelin viimeistä kappaletta. Maahanmuuttoviraston ennakkotietojen mukaan Kiinasta on tulossa satoja työperusteisia oleskelulupahakemuksia rakennustyömaan tarpeisiin. Lisätty tieto pääurakoitsijan CHEC:n suunnitelmasta.