Kokkolan Satama käyttänee sittenkin kaivosyhtiön litiumkemiantehtaalta syntyvää analsiimihiekkaa satamakenttiensä rakentamiseen.
Satama ja kaivosyhtiö Keliber allekirjoittivat asiasta alustavan sopimuksen. Tarkoitus on nyt hankkia tietoa, miten hyvin hiekka soveltuu satamakenttien rakennusmateriaaliksi.
Hiekkaa syntyy kaivosyhtiön Kokkolan litiumjalostamolla 290 000 tonnia vuodessa, kun rikasteesta erotellaan akkuihin sopiva litium.
Varasuunnitelmana oli kuljettaa hiekkaa Kaustiselle, missä se olisi läjitetty.
Siitä olisi syntynyt 15 vuodessa noin 35 metriä korkea kumpare.
Jos kaikelle analsiimihiekalle ei löydy käyttökohdetta, ylijäämä hiekasta kuljetetaankin Kaustisen Hoikkanevalle rakentuvaan loppusijoituspaikkaan.
Keliberin litiumhankkeen yhtenä tavoitteena on käyttää hyödyksi suuri osa tuotannon sivuvirroista.
Kokkolan Sataman satamakenttien rakentaminen puolestaan on Suomessa yksi isoimmista kiertotaloushankkeista, joissa rakentamisessa käytetään kierrätysmateriaaleja.
Analsiimihiekka sisältää muun maussa terveydelle haitallista raskasmetallia, arseenia.