Työtaisteluita rajaava lakiuudistus nytkähti eteenpäin

Kriittisillä aloilla työskentelevien ihmisten olisi jatkossa entistä vaikeampi käyttää lakkoilemista vipuvartena työehtoneuvotteluissa.

Saara-Sofia Sirén ja Lauri Lyly työelämävaliokunnasta ovat hyvin eri linjoilla suojelutyön rajaamisesta.

Työtaistelut eivät saisi vakavasti vaarantaa esimerkiksi sairaanhoitoa tai poliisin työtä, jos hallituksen esittämä uudistus suojelutyön rajaamisesta menee läpi.

Näin tiettyjen alojen työntekijöiden olisi entistä vaikeampaa jatkossa käyttää esimerkiksi lakkoilemista vipuvartena työehtoneuvotteluissa.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on tänään antanut tukensa hallituksen esitykselle, joka rajaa suojelutyön edellytyksiä.

Suojelutyöllä tarkoitetaan työtaistelun aikana työtä, jonka tekeminen on välttämätöntä kansalaisten hengen ja terveyden vaarantumisen estämiseksi. Tähän asti työntekijäliitot ovat saaneet määritellä suojelutyöhön annettavien työntekijöiden määrän, ja asiasta on neuvoteltu yhdessä työnantajan kanssa.

Jatkossa kiellettyjä olisivat työtaistelut, jotka välittömästi, konkreettisesti ja vakavasti vaarantavat tällaisten tehtävien hoitamista.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirénin (kok.) mukaan tarkoituksena on turvata yhteiskunnan kriittiset toiminnot työtaisteluiden aikana.

– Meidän on pystyttävä varmistamaan, että ihmisten henki, terveys, turvallisuus, eräät muut yhteiskunnan toimintojen kannalta kriittiset toiminnot pystytään turvaamaan myös työtaisteluiden aikana, Sirén sanoi tänään medialle eduskunnassa.

Samalla työtaistelutoimien rajaaminen tuo Sirénin mukaan työmarkkinoille vakautta ja ennakoitavuutta.

Lainsäädännön avulla hallitus haluaa välttää poikkeustilanteissa kiireelliset erityislainsäädännöt, kuten kiistelty potilasturvallisuuslaki.

Valiokunnan varapuheenjohtaja ja entinen ay-pomo Lauri Lyly (sd.) tyrmää odotetusti lakiesityksen. Hän katsoo, että liitot ovat tähän asti pystyneet sopimaan hyvin suojelutyöstä.

– Tässä ratkotaan nyt sellaista ongelmaa, jota ei oikeasti edes ole. Meillä on kaksi kertaa ollut työtaistelutilanne, joissa on tarvittu poikkeuksellisia [lain]säätämistoimia: vuosina 2007 ja 2022, Lyly sanoo.

Lain tulkitseminen tulee Lylyn arvion mukaan olemaan hankalaa.

Taustalla on se, että työnantajat katsovat, että työntekijäliitot ovat saaneet liikaa päättää suojelutyön laajuudesta.

Lakon aikaisesta suojelutyöstä kiisteltiin vuonna 2022, kun hoitajajärjestöt uhkasivat teho-osastoja lakoilla. Tehy ja Super eivät halunneet antaa suojelutyötä vapaaehtoisesti.

Lopulta Sanna Marinin (sd.) hallitus vei läpi potilasturvallisuuslain, jolla lakkoilevat hoitajat olisi voitu määrätä töihin. Laki oli määräaikainen, mutta nyt Petteri Orpon (kok.) hallitus haluaa sen pysyvämmin lainsäädäntöön.

Hätätyöhön muutoksia

Lakiesityksessä ehdotetaan muutoksia myös hätätyöhön.

Yhteiskunnallisesti merkittävän alan työntekijä voidaan velvoittaa hätätyöhön, jos ennalta-arvaamaton tapahtuma uhkaa keskeyttää työnantajan toiminnan. Tämä voisi koskea esimerkiksi energiantuotantolaitoksen tai suuren prosessiteollisuuden laitoksen työntekijää.

SDP, vihreät ja vasemmistoliitto jättivät valiokunnan mietintöön yhteisen vastalauseen, jossa ne ehdottavat lakiehdotuksen hylkäämistä. Keskusta jätti puolestaan vastalauseen, jossa ehdotetaan hätätyötä koskevan lakiehdotuksen hylkäämistä.