Suomessa ylinopeutta ajava ulkomaalainen kuski voi päästä kuin koira veräjästä – tästä se johtuu

Ylikomisario Dennis Pasterstein sanoo, että liikennevirhe­maksujen lähettäminen myös ulkomaille on työn alla.

Osalle suomalaisista kuljettajista ulkomaalaisten saama hellempi kohtelu tulee yllätyksenä, osalle asia on tuttu. Video: Markku Pitkänen / Yle, Matias Väänänen / Yle

Suomi jättää kokonaan määräämättä liikennevirhemaksut tapauksissa, joissa ulkomaan rekisterissä oleva ajoneuvo ajaa ylinopeutta automaattiseen nopeusvalvontakameraan.

Poliisin liikennevalvontatoiminnon johtajan, ylikomisario Dennis Pastersteinin mukaan lainsäädäntö mahdollistaisi kyllä liikennevirhemaksujen lähettämisen myös ulkomaille, mutta näin ei teknisistä syistä tapahdu.

– Kun havaitaan, että kyseessä on ulkomaalainen ajoneuvo, niin se tapaus on loppuun käsitelty ja sille ei tehdä muuta, Pasterstein kuvailee tapausten etenemistä poliisissa.

Pasterstein arvioi, että määräämättä jääviä liikennevirhemaksuja on vuosittain tuhansia. Tilastoa tai kirjanpitoa asiasta ei kuitenkaan poliisilla ole.

”Tietojärjestelmä ei taivu”

Syyt suomalaisen poliisin ”hellämielisyyteen” löytyvät Pastersteinin mukaan muun muassa tietojärjestelmistä.

– Siinä on monenlaista haastetta taklattavana, mutta toivottavasti me joskus saamme tietojärjestelmät siihen asentoon, että voimme lähettää liikennevirhemaksuja myös ulkomaille, Pasterstein sanoo.

Pastersteinin mukaan EU-lainsäädännön mukaan jokainen maa saa itse päättää, mihin maahan liikennevirhemaksuja lähetetään. Mihinkään niitä ei ole pakko lähettää.

Katso videolta, miten ylikomisario Dennis Pasterstein perustelee sitä, että liikennevirhemaksuja ei lähetetä ulkomaalaisissa rekistereissä olevien autojen kuljettajille:

Video: Thomas Hagström / Yle ja Matias Väänänen /Yle.

”Mikään systeemi ei ole täydellinen”

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio pitää mielenkiintoisena tietoa, että liikennevirhemaksuja ei määrätä ulkomaalaisille kuljettajille.

– Kiinnostavaa on se, mitä tässä on takana. Onko tämmöinen käytäntö jotenkin järkevä, esimerkiksi kuinka yksinkertaista on selvittää vaikkapa Virossa rekisteröidyn auton omistajaa, haltijaa ja muita tietoja, Nuotio pohtii.

Nuotio ei kuitenkaan pidä asiaa erityisenä tasa-arvo- tai oikeudenmukaisuusongelmana.

– En ehkä pitäisi tätä sellaisena asiana, että tämä nyt valtava epäkohta on. Mikään systeemi ei ole täydellinen, Nuotio sanoo.

Käytännön vaikutuksia liikenneturvallisuuteen on silti Nuotion mielestä hyvä pohtia.

Onko niin, että kuljettajat, jotka tietävät käytännöstä, hyödyntävät tilannetta ja ajelevat vähän villimmin?

– Itsekin liikun päivittäin autolla tässä pääkaupunkiseudulla ja olen havainnut, että on aika paljon esimerkiksi virolaisessa rekisterissä olevia autoja. En ole kiinnittänyt siihen huomiota, että nämä kuljettajat olisivat jotenkin erityisen villejä, Nuotio sanoo.

Virolaiset ja ruotsalaiset maksujen piiriin?

Tilanne voi muuttua tulevaisuudessa. Dennis Pastersteinin mukaan liikennevirhemaksujen lähettäminen myös ulkomaalaisille kuskeille on työn alla.

– Varmasti jossain vaiheessa tämä tulee käytäntöön, lähinnä ehkä Ruotsiin ja Viroon. Ne ovat varmaan ensimmäiset maat, koska näiden maiden autoja liikkuu eniten Suomessa. Käytäntöä voi sitten laajentaa.

Pasterstein ei lähde arvioimaan, kuinka paljon sakkorahoja Suomi menettää nykykäytännön takia.

– Ei semmoisia laskelmia ole tehty. Me emme poliisissa laske sakkorahoja tai sakkokertymiä, se ei ole meidän tehtävä. Meidän tehtävämme on liikenteen valvonta ja muut sitten laskevat euroja, Pasterstein sanoo.

Flemming Lauredsen istuu rekan ohjaamossa.
Tanskasta Suomeen viikoittain ajava Flemming Lauredsen sanoo, että hän ei ole koskaan saanut liikennevirhemaksua tai ylinopeussakkoa Suomessa. Hänen mukaansa rekkojen rajoittimet on asetettu noin 85 kilometriin tunnissa ja vain harvoissa paikoissa on mahdollisuus ajaa ylinopeutta. Kuva: Markku Pitkänen / Yle
Ladataan lomaketta...