Työmatkapyöräilyn hyödyt ovat isot ja ylittävät riskit, osoittaa tuore tutkimus selvästi.
– Pyöräilyn kautta saavutettavat työkykyhyödyt, kuten vähentyneet sairauspoissaolot, ovat suuremmat kuin tapaturmien aiheuttamat haitat, tutkija Essi Kalliolahti kiteyttää.
Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa työmatkojen yhteys koettuun terveyteen, työkykyyn, sairauspoissaoloihin ja työmatkatapaturmiin.
Pyöräilijät erottuivat joukosta: heillä oli vähemmän pitkiä sairauspoissaolojaksoja ja vähemmän poissaolopäiviä kuin muilla ryhmillä.
Kävely ei sen sijaan näyttänyt yhtä selkeitä hyötyjä sairauspoissaolojen suhteen, mutta Kalliolahden mukaan tämä selittyy pitkälti liikunnan määrällä.
– Vaikka aktiiviset kävelijät hyötyvät varmasti liikunnasta, pyöräilijät taittavat yleensä matkaa kaksin verroin enemmän, hän sanoo.
Pyöräilyyn liittyy kuitenkin kohonnut tapaturmariski, erityisesti liukkailla keleillä. Kokonaisvaikutus jää silti selkeästi plussan puolelle.
Tutkimuksen mallissa sadan hengen työyhteisössä pyöräily vähentäisi vuosittain noin 500 sairauspoissaolopäivää ja 11 pitkää sairauspoissaolojaksoa.
Kesät talvet pyörällä töihin
Keski-ikäinen perheenisä Antti Lehmuskoski polkee 12 kilometrin työmatkansa Helsingin Laajasalosta keskustaan. Talvella hän tekee matkan pari kertaa viikossa, kesällä useammin. Ei hän kilometrejä laske.
– Kun on tämmöinen vanhempi ukko, tulee tosi hyvä fiilis siitä, kun saa olla ulkona vähän ja sportata työpäivän alkuun ja sama sitten työpäivän jälkeen, Lehmuskoski sanoo.
Pyöräily purkaa työpäivän stressiä, hän toteaa. Pyörämatka on myös hyötyliikuntaa.
– Ei tarvitse erikseen lähteä sitten salille tai lenkille tai muuta.
Lehmuskoski sanoo liikkuvansa ja urheilevansa toki muutenkin.
Pyörällä töihin kestää saman verran kuin julkisilla. Vaikka autokin on, sillä hän ei viitsi lähteä Helsingin keskustaan.
– On siellä ilmastoasiat kanssa taustalla.
Työnantajien kannattaa panostaa fillarointiin
Tutkija Essi Kalliolahden mukaan työnantajien kannattaa tukea työmatkapyöräilyä.
– Kun työkyky paranee ja sairauspoissaolot vähenevät, hyötyvät työntekijät, työnantaja ja yhteiskunta. Lisäksi pyöräily on ympäristöystävällinen ja vähäpäästöinen liikkumismuoto – se on siis win-win-win, hän sanoo.
Tulokset puoltavat panostamista työmatkaliikuntaan etenkin nyt, kun suurin osa pitkistä sairauspoissaoloista johtuu mielenterveysongelmista tai tuki- ja liikuntaelinsairauksista, Kalliolahti sanoo.
Tutkimuksessa tutkittiin kunta-alan työntekijöitä. Käytössä oli kaikenlaisia työmatkavaihtoehtoja.
– Pyöräilyn mahdollistaminen työpaikoilla ja työn joustot voivat olla ratkaisevassa asemassa. Ja tärkeää on myös, ettei työmatkalla tarvitse kiirehtiä – se vähentää tapaturmien riskiä, Kalliolahti muistuttaa.
Työmatkapyöräturmat nousussa, eniten tapaturmia kävelijöille
Tuore aineistoselvitys kertoo, että työmatkapyöräilijöille sattuu nykyään lähes puolet enemmän vahinkoja kuin vielä kymmenen vuotta sitten.
Lähi-Tapiolan tilastojen mukaan työmatkapyöräilijöille sattui viimeisen 12 kuukauden aikana yli 2 100 vahinkoa. Vielä vuonna 2015 niitä oli vain reilut 1 400. Kaiken kaikkiaan Suomessa sattui vuonna 2024 yhteensä 24 000 työmatkatapaturmaa, selviää Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastoista. Näistä suunnilleen viidennes, eli noin 5 000, tapahtui polkupyöräilijöille. Eniten työmatkatapaturmia sattuu jalankulkijoille.
Lähi-Tapiolan asiantuntijoiden mukaan syitä työmatkapyöräilijöiden tapaturmien lisääntymiseen on monia.
‒ Työsuhdepyörät ovat yleistyneet, sähköpyörillä ajetaan kovempaa ja liukkaita ja haastavia pyöräilykelejä on enemmän, kun pyöräilysesonki on monella pidentynyt. Toisaalta myös kynnys ilmoittaa työmatkalla tapahtuneista tapaturmista on paremman tietoisuuden myötä madaltunut ja siksi heijastelee myös tilastoihin, arvioi Lähi-Tapiolan henkilöriskienhallinnan johtava asiantuntija Timo Orava.
