Miltä tuntuisi päästää kotiin kerta toisensa jälkeen uusi vieras ihminen, josta tietää vain etunimen? Entä jos vieraan olisi tarkoitus auttaa, mutta hän käyttäytyy asiattomasti tai kohtelee kaltoin?
Tilanne on todellinen monelle henkilökohtaista apua eli avustajaa tarvitsevalle.
Suomessa on nyt kartoitettu ensimmäistä kertaa henkilökohtaisen avun käyttäjien turvattomuuden kokemuksia. Kyselyn vastaukset ovat hätkähdyttäviä. Avun käyttäjät kertovat esimerkiksi asiattomasta käytöksestä ja jopa väkivallasta ja seksuaalisesta häirinnästä.
Tässä jutussa kokemuksistaan kertoo kolme henkilökohtaisen avun käyttäjää.
Kyselyyn vastasi yli 100 henkilökohtaisen avun käyttäjää tai lähiomaista. Sen toteutti vammaistyötä maanlaajuisesti tekevän Honkalampi-säätiön alainen henkilökohtaisen avun kehittämiskeskus Ese.
Ese-keskuksen yksikön vastaava Sinikka Räsänen sanoo, että turvattomuuden kokemuksia on paljon.
– Vastaukset kertovat, että ilmiö on olemassa ja siihen pitää puuttua.
Yksi unohdettiin sänkyyn, toinen julkiseen kulkuneuvoon
Henkilökohtainen apu on osa hyvinvointialueiden tuottamia vammaispalveluja. Avustajan voi saada vamman tai pitkäaikaisen sairauden perusteella.
Kyselyn mukaan avustajien jatkuva vaihtuvuus tai ammattitaidon puute aiheuttivat monelle turvattomuuden kokemuksia. Vastaajat kertovat tilanteista, joissa avun käyttäjä oli unohdettu sänkyyn tai yksin julkiseen kulkuneuvoon. Oli myös tilanteita, joissa avustajan kanssa ei ollut lainkaan yhteistä kieltä.
Vastaajat kertoivat erilaisista vaaratilanteista, jotka johtuivat siitä, ettei avustaja toiminut ohjeiden mukaisesti. Yksi vastaajista kertoi esimerkiksi välttelevänsä juomista avustajan vuoron aikana, ettei hänen tarvitsisi mennä vessaan kyseisen henkilön avustamana.
– On selvää, että henkilökohtaisen avun käyttäjien itsemääräämisoikeus tai yhdenvertaisuus eivät läheskään aina toteudu, Sinikka Räsänen sanoo.
Joensuulaisen Sanna Jokisen mielestä on välttämätöntä, että avustaja on entuudestaan tuttu. Video: Heikki Haapalainen / Yle
Sanna Jokisella on kotonaan hänestä otettuja valokuvia ja taulu, jonka Jokinen on maalannut jaloillaan. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle
Laadunvalvonnassa suuria eroja
Yksi keskeinen ongelma alalla on laadunvalvonta. Avustajapalveluita tarjoaa kirjava joukko yrityksiä. Vastuu palvelun järjestämisestä ja laadusta on kuitenkin hyvinvointialueilla.
– Omavalvonnassa on isoja eroja hyvinvointialueiden välillä. Samoin esimerkiksi siinä, kerätäänkö avun käyttäjiltä kokemuksia palvelun laadusta tai reagoidaanko palautteeseen, sanoo ylitarkastaja Emmi Hanhikoski Valvirasta.
Valvira ja aluehallintovirastot valvovat sitä, miten hyvinvointialueet toteuttavat vammaisten palvelujen omavalvontaa.
– Hyvinvointialueen oman harkinnan varassa on, millaista laatua se vaatii palveluntuottajilta, Hanhikoski sanoo.
Ese-keskuksen Sinikka Räsästä kyselyn tulokset eivät yllätä. Hän on seurannut alaa pitkään monesta roolista.
–Esimerkiksi kilpailutuksissa painaa eniten palvelun hinta, joka on usein niin matala, että sillä on vaikea tuottaa laadukasta palvelua.
Henkilökohtaisen avun voi järjestää monella tavalla: apuun oikeutettu voi toimia itse työnantajana ja palkata avustajansa. Toinen vaihtoehto on hankkia avustaja palvelusetelillä. Lisäksi hyvinvointialueet voivat tuottaa avustajapalveluita itse omana toimintana tai ostopalveluna.
Kyselyn mukaan turvattomuuden kokemukset eivät riipu avun järjestämistavasta.
Joensuulaista Annika Väisästä pelottaa päästää tuntemattomia avustajia kotiinsa. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle
Ailahtelevaa käytöstä ja väkivaltaa
Avustajan työhön ei ole pätevyysvaatimuksia, ja periaatteessa kuka tahansa voi toimia henkilökohtaisena avustajana. Kyselyssä tuli ilmi avustajina työskentelevien epäammattimaista käytöstä.
Vastausten mukaan avustajan käytös oli esimerkiksi hyökkäävää, välinpitämätöntä tai ailahtelevaa. Vastauksissa kerrottiin myös päihteiden käytöstä työvuoron aikana, manipuloinnista ja jopa väkivallasta tai sen uhasta.
Alalla on työvoimapula. Avustajien ja sijaisten puute on yksi suurimmista turvattomuutta aiheuttavista ongelmista.
Lammilainen Kristiina Lagerbom on kokenut turvattomuutta, koska hänen on vaikea saada yhteyttä hyvinvointialueen vammaispalveluihin. Video: Ville Välimäki / Yle
Kokemuksia ei kuunnella tai uskota
Moni vammainen kokee jäävänsä yksin turvattomuuden kokemusten kanssa. Jos avustajapalvelussa on ongelmia, hyvinvointialueen vammaispalvelun pitäisi puuttua asiaan. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu.
Valviraan on tullut yhteydenottoja, että joillakin hyvinvointialueilla vammaispalveluihin on hyvin vaikea saada yhteyttä.
– Avun käyttäjillä on myös kokemuksia, että heitä ei uskota tai että asia ei kuulu kenellekään, Ese-keskuksen Sinikka Räsänen sanoo.
