Kurdisissijärjestö PKK:n päätös lopettaa toimintansa yllätti kokeneen tutkijan.
Vielä viime syksynä oli etäinen ajatus, että näin voisi käydä, kertoo vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.
Kurdijärjestö PKK tuli tutuksi jo 1980-luvulla uutiskuvista. Vuoristossa liikkuvat kurdisissit taistelivat Turkin hallinnon sortoa vastaan päämääränään itsenäinen kurdivaltio.
Kamppailu oli jatkunut näihin päiviin saakka, vaikka viime vuosina itsenäisen valtion sijasta PKK on vaatinut kurdien itsehallintoa.
PKK:n perustaja ja johtohahmo Abdullah Öcalan antoi käskyn aseellisen toiminnan lopettamisesta helmikuussa. Virallisen päätöksen toiminnan lopettamisesta teki PKK:n johtava kokous viime viikonloppuna.
Paljon kysymysmerkkejä
Alarannan mukaan tämä on ensimmäinen askel prosessissa, jonka päätepistettä ei tunneta.
PKK haluaa, että kurdien asemasta taistellaan aseiden sijasta demokratian keinoin. Se on helpommin sanottu kuin tehty Turkissa.
– Tässä on selvä ristiriita. Yleisesti ajatellaan, että kurdien asema voi parantua vain osana laajempaa demokratiakehitystä. Samaan aikaan Erdoğan on ottanut Turkin opposition erittäin kovan repression kohteeksi.
Turkin demokratia on syvässä kriisissä. Vastikään presidentti Recep Tayyip Erdoğanin tärkein haastaja oppositiopoliitikko Ekrem İmamoğlu vangittiin juuri ennen kuin hänet nimitettiin presidenttiehdokkaaksi.
Lukuisat kurdipoliitikot ovat viruneet pitkään vankiloissa poliittisista syistä. Esimerkiksi PKK:ta lähellä olevan DEM-puolueen johtaja Selahattin Demirtaş on ollut jo kahdeksan vuotta vangittuna.
PKK vaatii keskeisten kurdipoliitikkojen vapauttamista, jotta kurdien asiaa voidaan edistää demokraattisesti. Myös PKK:n perustajaa Öcalania toivotaan vapauteen johtamaan aseidenriisuntaa.
Mitä kurdit hyötyvät?
Alarannan mukaan presidentti Recep Tayyip Erdoğan on kulisseissa vaikuttanut PKK:n päätökseen, mutta konkreettisista lupauksista kurdeille ei ole tietoa.
– Iso kysymys on tietysti, mitä kurdit tästä saavat. He haluaisivat varmasti uuden perustuslain, missä sallittaisiin esimerkiksi opetus kurdin kielellä valtion kouluissa.
Alarannan mukaan Turkissa liikkuu paljon huhuja siitä, mitä Erdoğan ja kurdit ovat mahdollisesti sopineet. Onko esimerkiksi sovittu uudesta perustuslaista, joka turvaisi Erdoğanin vallan jatkumisen, Alaranta kuvailee liikkeellä olevia huhuja.
Alarannan mukaan on selvää, että rauhanprosessista tulee hankala. Ei ole varmaa onnistuuko se ja luopuuko PKK lopulta aseistaan.
Keskeinen PKK vaikuttaja sanoi uutistoimisto Reutersille, että sotatoimet lopetetaan välittömästi, mutta aseiden luovutus riippuu siitä, miten Turkin hallinto suhtautuu kurdien oikeuksiin.
Turkin hallinnolle rauha olisi suotuisa, ja siksi se on mahdollisesti valmis kompromisseihin. Presidentti Erdoğan on puhunut terrorismivapaasta Turkista.
Aseellisen vastarinnan suosio laski
Alaranta näkee useita syitä PKK:n alasajon taustalla.
Kurdien keskuudessa mielialat ovat kääntyneet PKK:ta vastaan. Monien mielestä kurdien asiaa tulisi ajaa demokraattisin keinoin.
– Niin kauan kun PKK:n aseellinen toiminta on olemassa, antaa se Turkin hallinnoille tekosyyn repressiolle, ja sitä voidaan aina käyttää korttina sitten, kun halutaan torpata jotakin uudistuksia.
PKK:lla on todennäköisesti myös ollut vaikeuksia saada riittävästi uusia, nuoria aktiiveja riveihinsä.
Alaranta mainitsee myös aseteknologian kehityksen. PKK:n sissit ovat piileskelleet pääosin Turkin rajan tuntumassa Irakin kurdialueen vuoristossa. Osa on oleskellut Syyrian kurdialueella.
Turkin drooni-iskut ovat aiheuttaneet karvaita tappioita PKK:lle, jolla ei ole vastaavaa teknologiaa.