Viljelijät ovat polttaneet laajoja kuituhamppualueita Pohjanmaalla Söderfjärdenin ja Sundomin pelloilla.
Polttamisesta oli kerrottu pelastuslaitokselle. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Vasabladet.
Pohjalaisviljelijät raapaisivat tulitikkua, sillä vuosi sitten kylvetyt, talvehtineet kuituhamput olivat jäämässä viljelijöiden käsiin ja heidän tappiokseen.
Tämä johtuu siitä, että Haukiputaalla toimiva Hemka Fiber -yhtiö on ajautunut talousvaikeuksiin eikä pysty korjauttamaan satoa sopimusviljelijöidensä pelloilta.
Yhtiöstä jo muihin töihin siirtynyt toimitusjohtaja ja osaomistaja Christian Hansson kuvaa Hemka Fiberia konkurssikypsäksi. Hansson sanoo yrittäneensä irtisanoutua yhtiöstä, mutta toistaiseksi se ei ole onnistunut.
Hansson suree sopimusviljelijöiden kohtaloa. Hänellä itselläänkin on 15 hehtaarin kuituhamppuviljelmä.
– Olen tehnyt kolme vuotta talkoita ja nyt kädet ovat pystyssä. Toivon, että joku pitää huolta sopimusviljelijöistä.
Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Eerik Klemetti ei kommentoinut Ylelle yhtiön tilannetta.
Vaikea hävittää ja kallista paalattavaa
Monet maatilat korjauttavat kuituhamppua pelloiltaan nyt omalla kustannuksellaan. Lapualainen koneurakoitsija Matti Keisala paalaa kuituhamppua ja tietää tilojen ahdingon.
– Isännillä on suuri huoli siitä, kuinka hamppukasvustoista pääsee eroon. Niitä on vaikea hävittää, ja paalaamisesta syntyy kustannuksia noin 450 euroa hehtaaria kohden.
Kuituhamppua käytetään muun muassa eristeiden ja tekstiilien raaka-aineena. Sillä voi korvata myös muovia.
Viljelijöiden käsiin jäävän kuituhampun markkinointi on kuitenkin vaikeaa. Kuitua ei myöskään kannata kuljettaa Hemka Fiberin Haukiputaan-tehtaalle.
– Voitot palaisivat maantielle. Nyt jää mustapekka käteen, Matti Keisala tiivistää.
Osa viljelijöistä aikoo käyttää kuituhamppua eläintilojen kuivikkeena. Sekään ei ole ongelmatonta, tietää Matti Keisala.
– Kuituhamppu ei lahoa helposti, joten kuivikekäytön jälkeen se pitäisi jotenkin kompostoida.
Huolta lisää myös kuituhamppupeltojen jatkokäyttö eli se, ehtiikö pellot vielä kylvää tänä keväänä.
– Kuituhamppua ei kannata paalata kuin kuivana. Sekä kasvuston että pellon pinnan täytyy olla täysin kuiva, Matti Keisala sanoo.
Hemka Fiberin sopimusviljelmät ovat keskittyneet neljään maakuntaan: Pohjanmaalle sekä Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle. Tällä alueella kuituhamppua on viljelty nyt noin 1 400 hehtaarin alueella.
Pohjalaisviljelijät innostuivat kuituhampusta erityisesti viime vuonna, sillä sen viljelyn arveltiin olevan kannattavampaa kuin viljan.
Lisäksi Hemka Fiber aikoi perustaa Kauhajoen Aronkylään toisen kuituhampun jalostustehtaan. Yritys hankki Kauhajoelta jo toimitilat ja Yhdysvalloista koneet, mutta yhtiö ei saanut tehtaan rahoitusta kuntoon.
Tehtaan toiminnan oli määrä käynnistyä kevättalvella, jotta laitos olisi valmis, kun pohjalaisviljelijät korjaavat keväällä kuituhamppusatoaan.
Aiemmin Svenska Yle on uutisoinut yrityksen taloudellisista ongelmista. Nyt vaikuttaa siltä, että kuituhamppualojen kasvattaminen tyrehtyy alkuunsa.