Suomeen on suunnitteilla useita datakeskuksia, joiden lopullisesta käyttäjästä ei ole julkista tietoa. Edes datakeskuksille tilaa kaavoittaneiden kuntien johdossa ei välttämättä tiedetä, kenen tarpeisiin keskuksia rakennetaan.
Puheet datakeskuksista ovat viime päivinä kiihtyneet, kun Kouvolaan kaavaillun datakeskuksen pääkäyttäjä julkistettiin.
Esimerkiksi Orimattilaan suunnitellun datakeskuksen hankekehittäjä Fortum ei ole kertonut kaupungin johdolle, käydäänkö neuvotteluita yhden vai useamman asiakkaan kanssa.
– Sen verran meille on annettu ymmärtää, että nyt ei myöskään ole kiinalaisista toimijoista kysymys. Kysymys on länsisuunnan toimijasta, kaupunginjohtaja Kalle Larsson kertoo.
Myös Mikkeliin suunnitellaan datakeskusta, jonka käyttäjästä kaupungilla ei ole tietoa.
Vastaavia hankkeita on käynnissa muun muassa Forssassa, ja Rovaniemellä. Kysyimme ministeriöistä, pitäisikö datakeskusten käyttäjistä saada tietoa jo etukäteen.
Epäilyttävyys ei riitä syyksi viranomaisprosessissa
Tällä hetkellä lainsäädäntö ei velvoita datakeskusten käyttäjiä hakemaan toiminnalleen lupaa. Toimijat eivät usein itse omista datakeskusta, vaan vuokraavat siellä olevia koneita.
Lupia tarvitaan vain kiinteistökauppojen osalta, jos yrityksellä on 10 prosenttia tai enemmän EU- tai ETA-maiden ulkopuolista omistusta, puolustusministeriöstä kerrotaan. Lupatarkastelussa ei kuitenkaan katsota datakeskuksen kapasiteettia vuokraavia toimijoita.
– Se että, jokin tuntuu epäilyttävältä, ei vielä riitä luvan epäämisen syyksi, kirjoittaa ministeriön neuvotteleva virkamies Anu Sallinen.
Sallinen lisää, ettei datakeskusliiketoiminta konesaleineen tuota suoraan lähtökohtaisesti sellaista uhkaa, johon ministeriö voisi puuttua valvomalla kiinteistöjen omistusta. Usein datakeskuksen rakentamisvaiheessa ei ole tietoa sen tulevista asiakkaista, joita voi olla useita.
Työ- ja elinkeinoministeriössä on parhaillaan käynnissä lainsäädäntöhanke, joka vaikuttaisi ulkomaalaisten yritysostojen seurantaan. Johtava asiantuntija Lasse Puroma uskoo, että lain valmistelussa tullaan sivuamaan myös datakeskustoimintaa, kuten tulisiko toimintaan jatkossa saada lupa.
– Datan merkitys korostuu, sekä se, kuka pääsee sitä käsittelemään ja millä ehdoilla. Joissain tilanteissa myös datan sijainnilla on merkitystä turvallisuudelle, Puroma sanoo.