Itä-Suomen energia-alan yritykset ja toimijat haluavat yhdistää taloudelliset tuotot maanpuolustukseen.
Jos energia-alan laatiman alustavan toimenpideohjelman ideat toteutuvat, itärajan tuntumaan rakentuu tuhansien tuulivoimaloiden linja. Puolustusvoimiin energiainvestoinnit ja niitä tukeva infrastruktuuri liittyvät siten, että ne hyödyttäisivät myös maanpuolustusta ja itärajan valvontaa.
Tuulivoimalatorneihin voisi laittaa valvontalaitteita, jotka keräävät havaintoja toiminnasta itärajan takana. Lisäksi ohjelmassa ideoidaan, että voimalatorneilla ja aurinkopaneelikentillä voisi tuottaa häiriöitä, jotka hyödyttäisivät puolustusta.
Resil East -toimenpideohjelma esiteltiin Itä-Suomen energiapäivillä Leppävirralla. Ohjelman laatineiden energia-alan vaikuttajien mukaan se tukisi hallituksen itäisen Suomen ohjelmaa ja Euroopan komission puolustusta käsittelevän valkoisen kirjan linjauksia.
Ohjelman suunnittelukausi kestää yhdestä kolmeen vuotta, eikä sillä ei ole vielä rahoitusta.
Työ- ja elinkeinoministeriön ja puolustusministeriön työryhmä selvitti viime vuonna, millaiset edellytykset tuulivoimarakentamisella on itäisessä Suomessa. Tuulivoiman rakentaminen itäiseen Suomeen on kallista, koska alueella on paljon Puolustusvoimien toimintaa.
Itärajalla tuulivoimarakentaminen on muuta maata vähäisempää, koska Puolustusvoimat ei ole puoltanut niiden lupia Itä-Suomessa. Tällä hetkellä vain noin neljä prosenttia Suomen tuulivoimasta tuotetaan viitostien itäpuolella.
Ei mikään uusi idea
Itärajan tutkavalvonnan yhdistäminen tuulivoimarakentamiseen on ollut esillä jo aikaisemmin. LUT-yliopisto on sopinut suomalaisen Exilion-tuulivoimayhtiön kanssa yhteistyöstä.
Käytännössä yhteistyö tarkoittaa laitetestauksia. LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen kertoo, että kansainväliset tutka- ja valvontalaitteita valmistavat yritykset voivat hyödyntää Lappeenrannan Muukossa sijaitsevaan tuulivoimalaa tuotekehityksessä.
– Meillä on neljä eurooppalaista tai globaalia toimijaa, jotka haluavat tulla testaamaan laitteitaan.
Laitteistotestaukset alkavat Muukon tuulivoimapuistossa ensi syksynä. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää Tampereen ja Oulun yliopistojen kanssa tehtävässä jatkotutkimuksessa.
Energia-alan ja maanpuolustuksen yhdistäminen voisi tuoda yksityistä rahaa puolustusbudjettiin. Suomi on nostamassa puolustusmäärärahat vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Laaksosen mukaan toimenpideohjelman investointiehdotukset voisivat lukeutua osaksi Suomen puolustusmenoja esimerkiksi tuulivoiman osalta.
– Jos suurin osa valvontalaitteiden alustoista syntyisi yksityisellä pääomalla, voitaisiin ne laskea mukaan puolustusbudjettiin.
Puolustusvoimat näkee riskejä
Puolustusvoimat suhtautuu varauksella Resil East -ohjelman ideoihin.
Puolustusvoimien mukaan tuulivoimalat soveltuvat heikosti perinteisten ilmavalvontalaitteiden alustoiksi. Voimaloiden mekaaniset liikkeet ja värähtelyt voivat haitata paikantamista. Myös tuulivoimaloiden sähkömagneettinen ympäristö voi aiheuttaa häiriöitä.
Puolustusvoimia ei huolestuta pelkkä teknologia vaan myös siviiliyhtiön toiminnan yhdistäminen maanpuolustukseen. Insinöörieverstiluutnantti Sami Idänheimo pitää Puolustusvoimien kannalta riskinä myös tietoturvaan ja tietovuotoihin liittyviä kysymyksiä.
– Puolustusvoimat haluaa itse valvoa, ketkä pääsevät järjestelmiimme käsiksi. Siksi valvontajärjestelmät ovat valvotuissa paikoissa ja Puolustusvoimien hallussa.
Teknologinen kehitys etenee LUT-yliopiston tutkimusjohtajan Laaksosen mukaan nopeammin kuin investointien rakentaminen. Hän uskoo, että tekniset ratkaisut löytyvät viidessä vuodessa.
– Teknologia ei ole este, vaan kysymys on enemmän se, miten sovelletaan käytäntöön.
Tuulivoimalinja on vain yksi osa Resil East -ohjelmaa. Energia-alan toimijat haluavat Itä-Suomeen tuulivoiman lisäksi muun muassa aurinkovoimaloita ja pienydinvoimaloita.
Jos Puolustusvoimat olisi suunnittelussa mukana, voitaisiin selvittää tukeeko energiainvestointeja varten rakennettava tie-, sähkö- ja dataverkko myös maanpuolustuksen tarpeita.
Ajatus näin mittavasta yhteistyöstä energia-alan yritysten kanssa on Puolustusvoimille uusi.
Idänheimo näkee, että ohjelmasta voisi kuitenkin olla löydettävissä myös Puolustusvoimia hyödyttäviä avauksia.
Yhdeksi niistä hän nostaa tiestön kehittämisen.
– Jos puhutaan suojatiloista ja vastaavasta, se vaatii tarkempia taustatutkimuksia.
Kustannusarvio kolme miljoonaa
Resil East -ohjelman taustalla on joukko itäsuomalaisia vaikuttajia. Mukana on muun muassa Pohjois-Savon kokonaisturvallisuuden klusterin hankepäällikkö Harriet Lonka, Varkauden kaupunginjohtaja Joonas Hänninen sekä joroislainen vetytalousyrittäjä Jari Sistonen ja Markku Keinänen, joka on Suomen entinen EU-suurlähettiläs.
Kumppaneina on myös LUT-yliopisto ja Suomen vetylaakso -yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää uusiutuvan energian liiketoimintaa erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Hankkeen suunnittelua koordinoisi Business Joensuu.
Suunnitteluvaiheen kustannusarvio on kolme miljoonaa euroa. Jari Sistonen sanoo kaipaavansa Suomen hallitukselta rahan sijaan tukea.
– Siemen on hoidettavissa karkkirahoilla. Hallituksen pitäisi ottaa Euroopan tasoinen johtava rooli ja mahdollistaa itäisen Suomen yhteinen koordinointi jollain ratkaisulla, Sistonen sanoo.
Yksityisen rahan saaminen ei Sistosen mukaan ole ongelma, jos vain ohjelma saadaan käyntiin.
– Kun projekti on tarpeeksi suuri ja sisältää avainasiat, eli pitkäaikaisia mahdollisuuksia, turvallisuutta ja ympäristöarvoja, sijoittajat ovat varmasti tulossa.