Israelia edustaa tällä viikolla euroviisuissa 24-vuotias artisti Yuval Raphael, jolla on takanaan poikkeuksellisen rankka kokemus.
Raphael oli juhlimassa elektronisen musiikin festivaalilla, jonne Hamas teki raa’an iskun lokakuun 7. päivänä 2023.
Hyökkääjät tappoivat festivaalilla lähes 400 ihmistä. Lisäksi satoja loukkaantui, mukaan lukien Raphael, jolla on viisulavalle noustessaan yhä kranaatinsirpaleita jalassaan.
Raphael on kertonut mediassa ja YK:ssa pitämässään puheessa, miten hän piileskeli kahdeksan tunnin ajan terrori-iskussa kuolleiden festivaalivieraiden ruumiiden alla.
– Kamppailen sen asian kanssa päivittäin. Tuntuu henkilökohtaiselta voitolta, että pääsen kokemaan tämän ja edustamaan maatani suurella ylpeydellä, Raphael kertoo BBC:n tuoreessa haastattelussa.
Juuri tästä traumaattisesta kokemuksesta ja selviytymistarinasta alkavat lähes kaikki artistia käsittelevät jutut ja haastattelut, huomauttaa Taideyliopiston vieraileva tutkija Janne Mäkelä.
– Järkyttävä tarina se onkin. Hän selviytyi, ja moni muu ei. Tämä tarina koskettaa monia.
– Mutta siinä on selvästi linja, että musiikkia käytetään propagandan välineenä. Lähdetään politiikka edellä, vaikka EBU on itse määritellyt, että euroviisut ei ole poliittinen tapahtuma.
Israelin osallistuminen on herättänyt jälleen vastalauseiden ryöpyn, sillä maan kymmeniä tuhansia ihmishenkiä vaatinut sotaoperaatio Gazassa jatkuu edelleen.
Israelin yleisradioyhtiö on Mäkelän mukaan muotoillut viisuesityksen siten, että se ei riko laulukilpailun järjestäjän, Euroopan yleisradiounionin EBUn sääntöjä.
Itse kappaleessa tai lavaesityksessä ei ole suoraa poliittista sanomaa.
– Esityksessä ei tarvitse korostaa selviytymistarinaa, koska se tulee niin selvästi esiin kappaleen ulkopuolisessa kontekstissa.
Tutkija näkee, että Israel hakee edustajallaan kansainvälistä myötätuntoa ja hyväksyntää.
– Tällä halutaan muistuttaa, mistä kaikki Israelin mukaan lähti liikkeelle. Tokihan Israelin ja Palestiinan kriisi alkoi jo vuosikymmeniä aiemmin, mutta Israel haluaa nyt korostaa Hamasin hyökkäystä, Mäkelä sanoo.
Hän muistuttaa, että vastaavalla viestintätyylillä Israel onnistui viisuissa viime vuonna erinomaisesti.
Tuolloin maata edustaneen Eden Golanin kappaletta jouduttiin muuttamaan ennen kilpailua, koska EBU piti sen sanoituksia liian poliittisina.
Israelin osallistuminen herätti paljon boikottivaatimuksia ja suuria mielenosoituksia euroviisut järjestäneessä Ruotsin Mälmössä.
– Protestointi kääntyi itseään vastaan, kun Israel pystyi hyödyntämään sen synnyttämää sympatia-aaltoa, Mäkelä sanoo.
Golan nousi etenkin yleisöäänten siivittämänä finaalin viidennelle sijalle. Monien muiden maiden tavoin Suomikin antoi Israelille maksimimäärän yleisöpisteitä.
Euroviisuihin perehtynyt kulttuurihistorian tutkija Mäkelä näkee samankaltaisuuksia niin Golanin ja Raphaelin balladikappaleissa kuin itse esiintyjissäkin.
– Tänäkin vuonna Israel lähettää nuoren naisartistin sooloesiintyjänä lavalle ”minä vastaan maailma” -hengessä. Sama kuvio toimi viime vuonna ja Israel toivoo, että se toimii nytkin.
Tutkija peräänkuuluttaa Yleltä aktiivisempaa roolia
Venäjää ei ole päästetty euroviisuihin sen jälkeen, kun se aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan yli kolme vuotta sitten.
Israelin suhteen EBU ei ole tehnyt vastaavanlaista linjausta, vaikka Gazan siviilien kärsimys Israelin pommituksissa ja saarrossa jatkuu. Eikä vaikka kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut pidätysmääräyksen Israelin sotarikoksista epäillystä pääministeri Benjamin Netanjahusta.
Mäkelä näkee selityksen asialle siinä, että Euroopan poliittiset johtajat tuomitsivat Venäjän hyökkäyksen käytännössä yksimielisesti, mutta Israelin sotatoimien tuomitseminen on ollut paljon hapuilevampaa.
– Koska Israeliin ei ole kohdistunut samanlaista poliittista painostusta, EBU ei ole uskaltanut nousta poliittisen päätöksenteon yläpuolelle, Mäkelä näkee.
Ylen Luovien sisältöjen ja median johtaja Johanna Törn-Mangs sanoi maanantaina julkaistussa haastattelussa, että Yle viestii EBUlle siitä, millaista julkista keskustelua Suomessa aiheesta käydään.
Yle ei ole vaatinut Israelin sulkemista ulos euroviisuista, kuten eivät muutkaan EBUn jäsenyhtiöt.
Mäkelä kehottaa Yleä ottamaan asiassa aktiivisempaa roolia.
– Yle on jäsenjärjestön jäsen. Se ei ole pelkkä viestinviejä, vaan voi olla aktiivinen toimija ja haastaa EBUn näkemyksiä. Näkisin, että tällaiselle keskustelulle olisi tarvetta.
Keskustelua asiasta ovat EBUssa ennen euroviisuja vaatineet Irlannin, Espanjan ja Slovenian yleisradioyhtiöt.