Toiveita työpaikoista, investoinneista, verotuloista ja teknologiakeskittymistä.
Eri mailla on ollut isoja odotuksia datakeskuksien suhteen, mutta keskusteluja käydään myös huolista.
Niistä kaksi on keskeisintä: keskusten energiantarve sekä varsinkin Kiinan ollessa kyseessä tietosuoja.
Euroopassa sijaitsee eri yhtiöiden datakeskuksia pari tuhatta. Eniten niitä on perinteisesti ollut viidessä kaupungissa: Frankfurtissa, Lontoossa, Amsterdamissa, Pariisissa ja Dublinissa.
Suurinta huolta on usean vuoden ajan herättänyt kova energiankulutus.
Esimerkiksi Alankomaissa kiellettiin vuonna 2022 yhdeksäksi kuukaudeksi yli kymmenen hehtaarin laajuisten datakeskusten rakentamisen ja hallitus siirsi päätösvaltaa luvituksessa itselleen.
Viime elokuussa Irlannissa paikallishallinto kielsi Googlea rakentamasta uutta datakeskusta. Irlannissa vuonna 2023 datakeskukset käyttivät jo 21 prosenttia maan sähköstä.
Saksa on säätänyt datakeskuksia velvoittavan energiatehokkuuslain. Vuonna 2024 voimaan astunut laki edellyttää, että datakeskuksen energiasta vähintään puolet tulee uusiutuvista energialähteistä ja laitokset luokitellaan tehokkaiksi.
Ehkä kymmeneksen nousu sähkönkulutukseen
Suomessa arvioidaan Energiateollisuus ry:n toimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan, että olemassa olevat ja suunnitteilla olevat datakeskukset voisivat nostaa Suomen sähkönkulutusta kymmenen prosenttia.
Sähköntuotantoa on viime vuosina kasvatettu paljon ja sitä voidaan tarvittaessa edelleenkin kasvattaa.
– Meillä on Suomessa huippuhyvä tilanne siinä, että meillä on puhdasta, hinnaltaan kilpailukykyistä sähköä paljon tarjolla, sanoi Leskelä Ylen Ykkösaamun haastattelussa.
LUT-yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen katsoo, että datakeskukset eivät ole tällä hetkellä kovin merkittäviä sähkönkuluttajia.
– Tietotekniikka kokonaisuudessaan kuluttaa ehkä 2–5 prosenttia sähköstä. Ei vielä, mutta tässä kuluttajat tietysti ovat huolissaan siitä, miten käy sähkön hinnan tulevaisuudessa.
Hallitus aikoo poistaa datakeskuksien sähkön veroedun. Lähes nollaan painettu sähkövero tarkoittaa valtiolle tänä vuonna 30 miljoonan euron verotulojen menetystä.
Leskelän mukaan veroluokan muutos on harmillinen, ja se saattaa lannistaa sijoittajien intoa investointeihin.
– On jo tullut jo ilmoituksia datakeskusten peruuttamisista. Jää nähtäväksi, kuinka paljon datakeskusinvestointipäätöksiä tulee, arvioi Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Verottajan kannalta datakeskukset ovat kaikkinensa varsin hyödyllisiä.
Kauppalehden selvityksen mukaan viisi suurinta datakeskusyhtiötä tuotti viidessä vuodessa noin 155 miljoonan euron verotulot.
Energiankulutukseen erilaisia ratkaisuja
Italia ilmoitti viime lokakuussa, että ulkomainen yhtiö rakentaa maahan datakeskuksia 30 miljardilla dollarilla.
Italian korkeaa sähkön hintaa suunnitellaan kompensoitavaksi rakentamalla pieniä SMR-ydinvoimaloita eli sähköteholtaan alle 300-megawattisia modulaarisia ydinreaktoreja.
Esimerkiksi keskiviikkona sähkön hinta oli Euroopassa halvinta Pohjois-Norjassa, Pohjois-Ruotsissa – sekä Suomessa. Hintaero on selvä, koska muun Euroopan hinnat ovat jopa kymmeniä kertoja kovempia.
Valtaosan sähköstään vesivoimalla tuottava Norja laati ensimmäisenä maana datakeskuksia koskevan strategiapaperin vuonna 2018. Viileä ilmasto myös vähentää viilentämiseen tarvittavan energian määrää.
Pohjoismaissa datakeskusten hukkalämpöä on myös onnistuneesti käytetty muun muassa kaukolämmön tuotantoon – ja esimerkiksi Norjassa hummerien ja kalankasvatukseen.
Muita Pohjoismaiden etuja ovat olematon maanjäristysriski, koulutettu työvoima, vakaa yhteiskunta ja nopea päätöksenteko.
Entä kiinalaiset ja Tiktok?
Erityisesti kiinalaisomisteisen sosiaalisen median sovelluksen Tiktokin hankkeisiin on liitetty myös tietosuojakysymyksiä.
Toukokuun alussa EU määräsi Tiktokille 530 miljoonan euron sakot siitä, miten yhtiö siirtää dataa Kiinaan ja rikkoo unionin tietosuojasäädöksiä.
Tietoturvayhtiö Withsecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen kommentoi Ylen Aamun haastattelussa maanantaina, että jos Tiktokia kritisoidaan datan viennistä Kiinaan, sen pitäisi sallia perustaa datakeskuksia Eurooppaan.
– Emme voi saada molempia. Jos data pitää olla Euroopassa, datacenter pitää olla Euroopassa, Hyppönen sanoo.
Huolta herättää enemmänkin se, miten ja mitä tietoa Tiktok kerää.
Tiktok – kuten muutkin somealustat – kerää käyttäjistään mahdollisimman paljon tietoa voidakseen kohdistaa heille mainoksia. Tämä ei kuitenkaan riipu yhtiön datakeskusten sijoittelusta.
Kiinan tiedustelulaki velvoittaa kiinalaiset yritykset ja henkilöt avustamaan tiedusteluviranomaisia. Toistaiseksi ei ole todisteita siitä, että Kiinan hallinto käyttäisi Tiktokin käyttäjätietoja.
Ylen kyselyyn vuosi sitten vastanneista suomalaisista kansanedustajista valtaosa kieltäisi Tiktokin kokonaan EU-alueella.
Viime viikkoina johtavat poliitikot ja asiantuntijat ovat keskustelleet mediassa vilkkaasti datakeskusten perustamisista Suomeen.
Tiktokilla on datakeskuksia Euroopassa entuudestaan Irlannissa ja Norjassa. Norjassa on kolme Tiktokin datakeskusta Hamarissa, Oslon pohjoispuolella.
Molemmissa maissa Tiktok pyrkii torjumaan huolia tietosuojasta siten, että tietoturvaa valvoo itsenäisesti kyberturvallisuusyhtiö NCC Group.