Datakeskushankkeiden määrä on Suomessa voimakkaassa kasvussa.
Kasvu näyttää jopa kiihtyneen tämän vuoden aikana, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton keräämä data.
EK:n tietoon tuli viime vuonna 22 datahanketta ja tänä vuonna ainakin jo 15. Asiasta kertoo johtava asiantuntija Janne Peijo EK:sta.
Yhteensä julkistettuja datakeskushankkeita on Suomessa EK:n tietojen mukaan 45.
Viimeisimpänä otsikoihin on noussut Kouvolaan rakenteilla oleva datakeskus, jonka pääkäyttäjäksi on tulossa somejätti Tiktok.
Lue tästä jutusta, mitä datakeskushankkeista on hyvä tietää.
1. Mihin datakeskuksia tarvitaan?
Kaikki tieto on datakeskuksissa.
Internet on vain välitysverkko datakeskusten välillä, kuvaa datacenter manager Ari Ihatsu Telialta.
Mikään internetin palvelu ei toimi ilman datakeskuksia, oli kyse sitten sosiaalisesta mediasta, uutissivusta tai suoratoistopalvelusta.
Esimerkiksi Yle Areena tulee jonkin datakeskuksen palvelimilta, Ihatsu kertoo.
2. Miksi Suomeen tulee niin paljon datakeskuksia?
Digitalisoituminen kiihtyy kaikkialla maailmassa, ja se vaatii paljon tiedon prosessointikapasiteettia.
Uudet toimijat hakeutuvat paikkoihin, missä sähkön hinta huokea ja sähkön käytön päästöt alhaiset.
Suomen viileä ilmasto mahdollistaa datakeskusten edullisen jäähdytyksen. Suomessa voidaan myös hyödyntää datakeskusten hukkalämpö kaupunkien lämmityksessä.
3. Datakeskukset kuluttavat paljon sähköä. Nostaako se kuluttajien sähkölaskua?
Yksittäisillä datakeskushankkeilla ei ole suoraan vaikutusta sähkön hintaan, sanoo sähkönsiirrosta huolehtivan Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.
Hänen mukaansa sähkön hintakehitystä on vaikea ennakoida.
Suomessa sähkö on verrattain edullista, mutta sähkön hinta on heilunut paljon.
Se johtuu vaihtelevasta sähköntuotannosta, kuten sääriippuvaisesta tuulivoimasta. Välillä sähköstä on ollut jopa ylitarjontaa.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid uskoo, että Suomeen suunniteltavat sähkövarastot ja uusi voimajohto tasoittavat hinnan vaihtelua.
4. Tuovatko datakeskukset rahaa ja työpaikkoja?
Datakeskusten rahat päätyvät suurelta osin muualle kuin Suomeen. Valtaosa rahoista kuluu prosessorien ja palvelimien ostamiseen.
Suomeen tehtävät datakeskusinvestoinnit ovat miljardien arvoisia, mutta vain 20–30 prosenttia miljardeista päätyy tänne, Business Finlandin vanhempi neuvonantaja Jouni Salonen on arvioinut.
Arvio on karkea, sillä rakentajat pitävät hankkeet mahdollisimman salaisina kilpailusyistä.
Työpaikkoja on Suomeen luvassa, sillä datakeskukset työllistävät satoja ihmisiä. Työt liittyvät kuitenkin pitkälti konesalien ja ilmanvaihdon ylläpitoon ja esimerkiksi vartiointiin.
Korkean teknologian ja tekoälyn huippuosaajat saattavat työskennellä tuhansien kilometrien päässä Suomen datakeskuksista.
5. Ovatko datakeskukset turvallisuusuhka?
Tietoturva-asiantuntijoiden mukaan datakeskuksen sijainnilla ei ole merkitystä Suomen tai suomalaisten tietoturvalle.
Kiinalaisomisteisen Tiktokin datakeskuksen tietosuojakysymykset ovat herättäneet huolta muun muassa elinkeinoministeri Wille Rydmanissa.
Tietoturvan minimitason määräävät Suomessa muun muassa EU:n digimarkkinasääntely ja kyberturvallisuuslaki, muistuttaa Kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Juhani Eronen.
– Tekniseltä kannalta meillä on hyviä hallintakeinoja näille riskeille, Eronen sanoi Ylen aamussa.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi tiistaina, että ulkoministeriön mukaan Tiktok-datakeskushankkeeseen ei liity ulko- tai geopoliittisia riskejä.
Rydmanin mukaan Kiina saattaisi käyttää Tiktokin datakeskusta päästäkseen käsiksi Suomen kautta yhdysvaltalaisiin mikrosiruihin. Tämä voisi heikentää Yhdysvaltain ja Suomen suhteita.
Huoli siruista ei ole vedenpitävä selitys, huomauttaa kansainvälisen oikeuden tutkija Toni Selkälä. Esimerkiksi Irlannilla on läheiset välit Yhdysvaltoihin sirumarkkinoilla, vaikka Irlannissa on Tiktokin datakeskus.
Datakeskuksiin liittyy siis kysymysmerkkejä, mutta asiantuntijat eivät ole ainakaan vielä löytäneet niistä selviä turvallisuusuhkia.