Kotkan Mussalossa sijaitsevan asuinalueen kupeessa on iso puistoalue, jonka laidalle on istutettu tiiviisti viitisenkymmentä erilaista puuta ja pensasta.
Kyseessä on mikrometsä, joka on vielä harvinainen Suomessa.
Kotkan mikrometsässä kasvaa muun muassa japaninkirsikka, lännenhemlokki, metsätammi, pihta ja sitruunapihlaja. Lisäksi joukossa on pensaita, kuten hunajamarja, höyhenpensas, musta-aronia, pensasmustikka ja pallesorvarinpensas.
Mikrometsän tehtävä on sitoa ilmasta hiilidioksidia hillitsemään ilmastonmuutosta. Toinen tehtävä on houkutella alueelle pölyttäviä hyönteisiä, mikä taas monipuolistaa kasvustoa.
– Asuinalueiden tieltä poistetaan usein runsaasti kasvillisuutta, puita ja pensaita. Mikrometsän avulla voimme palauttaa alueita lähemmäs luonnontilaa, sanoo Kotkan kaupunginpuutarhuri Teija Marjamäki.
Keravalla ensimmäiset mikrometsät
Kotkan mikrometsä sai innostuksen Keravalta, jonne perustettiin kaksi vuotta sitten kaksi mikrometsää. Niitä kutsutaan nimellä ”hiilimetsänen”.
Niiden takana on Aalto-yliopisto, joka haluaa testata, miten japanilaisen kasviekologi Akira Miyawakin kehittämä mikrometsämenetelmä toimii Suomessa. Menetelmässä halutaan muuttaa kaupunkien viherrakentamista metsäisemmäksi.
– Me testaamme, miten saisimme kaupunkeihin pieniä metsiköitä, jotka tuottavat samoja luontohyötyjä kuin oikeat metsät, Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki sanoo.
Aalto-yliopisto kerää seuraavaksi tietoa siitä, miten Keravan mikrometsä toimii.
Kokeilussa mukana oleva Ilmatieteen laitos seuraa, miten hyvin mikrometsät keräävät ja varastoivat hiiltä maaperään. Ensimmäiset maaperänäytteet otettiin kokeilun alkaessa ja ensi syksynä otetaan seuraavat. Silloin nähdään, ovatko maaperän hiilivarastot kasvaneet.
Mukana on myös Hämeen ammattikorkeakoulu, joka puolestaan tutkii, miten nopeasti kasvit kasvavat mikrometsässä.
Mikrometsässä kasvit istutetaan tiheästi, jolloin ne kilpailevat valosta ja kasvavat nopeasti. Näin saadaan nopeammin hiiltä sitova latvus.
Mikrometsiä toivotaan lisää
Keravan ja Kotkan lisäksi myös Tampereelle nousee mikrometsä. Aalto-yliopiston professori Ranja Hautamäki toivoo, että niitä perustettaisiin Suomeen vielä lisää.
– Näin voitaisiin uudistaa kaupunkien viherympäristöjen suunnittelua. Nykyään se perustuu hyvin pitkälti yksittäisiin puuistutuksiin ja pensasryhmiin. Me haluaisimme muuttaa sitä monilajisempaan ja villimpään suuntaan, sanoo Hautamäki.
Hän toivoo, että kaupunkien lisäksi muutkin pihan omistajat lähtisivät kokeilemaan mikrometsää.
– Se sopisi hyvin esimerkiksi kerrostalojen ja omakotitalojen pihoille. Mikrometsän voi tehdä hyvinkin pienellä pihalla, sanoo Hautamäki.
Hän korostaa, että mikrometsän tulee olla myös kaunis.
– On tärkeää, että se on suunniteltu, jolloin se on esteettinen ja tuo elämyksiä, hän toteaa.
Hautamäen mukaan muualla Euroopassa on paljon mikrometsähankkeita, jopa yhteisöllisiä. Niissä esimerkiksi asukasyhdistys on perustanut mikrometsän ja hoitaa sitä yhdessä.
