Valtiovarainministeriö (VM) arvioi yhteisöveron alentamista selvästi kriittisemmin vain runsas kuukausi ennen kuin ministeriö arvioi veroalen maksavan itsensä takaisin 60-prosenttisesti.
Arvion suuresta itserahoitusasteesta ministeriö esitti vapunaattona 30. huhtikuuta kirjatussa muistiossaan. Siinä ministeriö esittää vaikutusarviot hallituksen puoliväliriihessä tekemistä veromuutoksista, kuten yhteisöveron alentamisesta 20:sta 18 prosenttiin.
Vapunaaton muistiossa ministeriö arvioi, että yritysveron keventäminen rahoittaa itsensä suurelta osalta, kun yritykset esimerkiksi investoivat enemmän ja talouskasvu kiihtyy.
24. maaliskuuta päivätty ministeriön vero-osastolla laadittu muistio sen sijaan päätyy selvästi kriittisempään arvioon yhteisöverotuksen alentamisen vaikutuksista. Muistio on laadittu tausta-aineistoksi hallituksen kasvutyöryhmälle, joka valmisteli puoliväliriihen kasvutoimia.
Kyseisessä aiemmassa muistiossa todetaan muun muassa seuraavasti:
”Viimeaikaisessa kansainvälisessä tutkimuksessa yhteisöverokannan alentamisen selkeää yhteyttä kasvuun ei ole löydetty.”
Muistion yhteenvedossa taas todetaan:
”Empiirinen tutkimus ei selkeästi tue sitä, että yhteisöverokannan alentaminen lisäisi merkittävästi kasvua tai toimena rahoittaisi itse itsensä.”
Myös ministeriön lopullista arviota perustelevassa myöhemmässä muistiossa todetaan usealla tavalla, että arvioon liittyy paljon epävarmuutta. Loppupäätelmänä on silti 60 prosentin itserahoittavuus.
Professorit pitävät myöhempää muistiota puutteellisena
Yle pyysi taloustieteen professoreja Jarkko Harjua ja Roope Uusitaloa lukemaan ja arvioimaan molempia muistioita.
Helsingin yliopiston julkistalouden professori Uusitalo sanoo, että ”perusviesti on aika muuttunut” muistioiden välillä.
– Ainakin sillä tapaa, että maaliskuussa julkaistulla VM:n asiantuntijalausunnolla olisi ollut aika vaikea perustella yhteisöveron alennusta.
Verotutkimuksen huippuyksikön hankejohtaja, Tampereen yliopiston professori Harju toteaa, että osa kriittisistä näkökohdista, joita on esitetty aiemmassa muistiossa, puuttuu riihen toimia arvioivasta muistiosta. Lopullista arviota 60 prosentin itserahoittavuusasteesta taas ei pohjusteta kunnolla.
– Tutkijan näkökulmasta kaipaisi enemmän perusteluita, että miksi [muistioon on valittu] juuri tämä arvio.
Aiempaa, ministeriön vero-osastolla laadittua muistiota molemmat professorit kuvaavat laadukkaaksi ja tasapainoiseksi, riihen toimia arvioivaa muistiota taas paikoin puutteelliseksi.
Uusitalo sanoo, että myöhemmän muistion johtopäätökset eivät ole linjassa siinä mainittujen tutkimusten johtopäätösten kanssa. Erityisesti tämä koskee laajasti tutkimusta kokoavaa metatutkimusta.
– Muistiossa viitatuista tutkimuksista ei löydy sellaista haarukkaa itserahoittamisasteesta, mikä vastaisi VM:n käsitystä.
VM siteeraa myöhemmässä muistiossaan runsaasti etenkin saksalaisprofessori Sebastian Gechertin meta- eli kokoelmatutkimusta yhteisöveron kevennyksen kasvuvaikutuksista. Gechert itse arvioi Ylelle aiemmin, että ministeriön arvio on ylioptimistinen:
VM puolustaa vaikutusarviotaan
Valtiovarainministeriössä riihen vaikutusarvioista vastannut talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja puolustaa riihen toimien vaikutusarvioita.
– Näen, että nämä arviot ovat sinänsä oleellisesti ennallaan [molemmissa muistioissa].
Kajanoja korostaa, että 60 prosentin itserahoitusasteeseen päätyvässä muistiossa tuodaan selvästi esiin, että vaikutusarvioon liittyy paljon epävarmuutta.
– Se, että ei ole empiiristä vahvaa tukea niille isoille kasvuvaikutuksille, näkyy myöhemmässä muistiossa siinä, että todetaan, että ne vaikutukset ovat hyvin epävarmat.
Aiemmasta muistiosta Kajanoja huomauttaa, että siinä puolestaan esitellään myös yhteisöveron keventämisen hyviä puolia. Sellaisina mainitaan esimerkiksi veropoliittinen selkeys (verrattuna kohdistettuihin veronkevennyksiin) ja neutraalius erilaisten investointien suhteen.
Ette näe ministeriössä, että muistioiden välillä olisi ristiriitaa?
– Ei. Siinä vanhassa muistiossahan ei ylipäätään arvioida mitään tiettyä itserahoitusastetta, Kajanoja vastaa.
Puoliväliriihen ratkaisuja arvioivassa muistiossa perustellaan arviota 60 prosentin itserahoitusasteesta sillä, että hallitus on kautensa aikana päättänyt useista toimista, jotka voivat vahvistaa veronkevennysten dynaamisia vaikutuksia. Siksi tutkimuskirjallisuuden haarukasta on valittu arvio, joka on ”lähempänä tutkimuskirjallisuuden tarjoaman vaihteluvälin ylä- kuin alareunaa”. Kajanojan mukaan tätä perustelevat esimerkiksi investointiluvituksen helpottaminen sekä riskirahoituksen ja sähkön saatavuuden parantaminen.