Yhdysvaltain ja Kiinan tullisota keskeytyi maanantaina, kun maat sopivat Sveitsissä käydyissä neuvotteluissa, että ne laskevat tullitasot 90 päivän ajaksi. Tänä aikana maat pyrkivät löytämään yhteisen sävelen tulleista ja muista maiden välistä kauppaa hiertävistä kysymyksistä.
Tullisota alkoi huhtikuun alussa, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump korotti lähes kaikkien maiden tullimaksuja. Trump nosti kiinalaistavaroiden tullin jopa 145 prosenttiin, johon Kiina vastasi määräämällä Yhdysvalloille 125 prosentin tullit. Tämän seurauksena maiden välinen kauppa tyrehtyi lähes kokonaan.
Yhdysvalloissa alkoi levitä aito pelko, että Kiinan tuontitavaroiden loppuessa kauppojen hyllyt tyhjenisivät ja kauppa lamaantuisi.
Trump halusi, että Kiinan johto ottaisi häneen yhteyttä ja pyytäisi neuvottelja. Näin ei käynyt.
Yhdysvallat hävisi uhkapelissä pahasti, sanoo Aasian strategista kehitystä seuraava Kansei Consulting -yhtiön toimitusjohtaja Teppo Turkki.
– Uho 145 prosentin tulleista oli pyrkimys saada pakotettua Kiina neuvottelupöytään. Se oli täysin tuhoon tuomittu, siitähän he joutuivat perääntymään kokonaan. Kiina pystyi pysymään paikallaan ja olemaan nöyrtymättä, Turkki arvioi.
Yhdysvallat muutti taktiikkaa, diplomatia voitti
Kun Trumpin uhkailu ei tehonnut, maat menivät neuvottelupöytään Yhdysvaltain aloitteesta. Teppo Turkki kuvaa tätä diplomatian voitoksi.
Neuvottelujen lopputuloksena Yhdysvallat ja Kiina julkaisivat yhteisen lausunnon, jonka mukaan neuvottelut olivat suorat ja rakentavat. Nyt maat alkavat yhdessä ratkoa ongelmiaan, joita on muitakin kuin kauppataseen epätasapaino ja tullit.
Turkin mukaan on äärimmäisen tärkeää, että Yhdysvallat muutti taktiikkaansa. Valtavan turbulenssin jälkeen neuvotteluja käydään nyt olosuhteissa, joissa molemmilla mailla on vahva yhteinen intressi estää tilanteen paheneminen.
Jos yhteinen sopimus syntyy, sillä on valtava myönteinen ja vakauttava vaikutus koko maailmankauppaan, Turkki toteaa.
Myönteinen merkki Yhdysvaltain nopeasti pehmenneestä asenteesta on myös Britannian kanssa tehty kauppasopimuksen aihio, jossa sovittiin esimerkiksi autojen viennistä Yhdysvaltoihin.
Asiantuntijat: Yhdysvaltoja uhkasi jo lama ja kaaos
Ennen kuin 90 päivän tullitauosta sovittiin, Yhdysvaltain talous oli aloittamassa rajua syöksyä, joka heijastui välittömästi koko maailmankauppaan.
Tullisodassa ei ole voittajia, muistuttaa Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta.
– Tullisota on taloustieteellisesti aivan järjetön ajatus. Reaalitalouden näkökulmasta molemmat häviävät koko ajan. Suurimmat häviäjät löytyvät kuluttajista ja erityisesti pienemmistä yrityksistä, Eloranta sanoo.
Kun Trumpin hallinto käynnisti kauppasodan Kiinan kanssa, se ei ymmärtänyt, että Kiinalla on valmius vastata siihen, Eloranta sanoo. Hänen mukaansa Kiina on valmistautunut ideologiseen taisteluun lännen kanssa jo vuosikymmeniä.
Luottamus Yhdysvaltoihin romahti nopeasti, kun tulleja aseteltiin ja poistettiin nopeaan tahtiin. Tästä seurannut epävarmuus oli myrkkyä taloudelle.
– On hankala edes kvantitatiivisesti [määrällisesti] ehkä analysoidakaan sitä, miten paljon tämä on lisännyt epävarmuutta globaalissa taloudessa, Eloranta sanoo.
Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Antti Ronkainen näkee Yhdysvaltojen tempoilevassa talouspolitikassa vieläkin suurempia riskejä.
Hän muistuttaa, että Trumpin hallinto on esimerkiksi karkottanut paperittomia siirtolaisia, leikannut julkista sektoria ja lakkauttanut virastoja. Nämä toimet kiihdyttävät inflaatiota eli nostavat hintoja.
Yhdessä kaupan jumiutumisen kanssa lopputulos voi olla vakava. Ronkaisen mukaan on suuri riski, että Yhdysvaltoihin tulee negatiivinen shokki: talous laskee, mutta inflaatio nousee, eli voi tulla jopa stagflaatio.
– Silloin ollaan ongelmissa, koska Yhdysvaltain keskuspankin pitää päättää, reagoiko se inflaatioon, jolloin se kiristää rahapolitiikkaa. Tämä vaikuttaa negatiivisesti talouskasvuun. Vai vastaako se tähän heikentyvään taloustilanteeseen, joka sitten voi kiihdyttää inflaatiota, Ronkainen pohtii.
Kiinan ja Yhdysvaltojen neuvottelut vaikuttavat koko maailmaan
Yhdysvaltain ja Kiinan nyt käynnistyvissä kauppaneuvotteluissa on siis valtavat panokset. Teppo Turkin mukaan myönteistä on jo se, että neuvotteluja käydään normaalissa hengessä, ilman uhoa.
– Nyt liikkuvat isot mannerlaatat, hän kuvaa.
Tullisota on jo vaikuttanut maailman geopoliittiseen tilanteeseen, tutkijat toteavat. Yhdysvallat on jyrkällä asenteellaan saanut muut maat pohtimaan keinoja välttää Yhdysvaltain vaikutus ja hakemaan keinoja tehdä kauppaa keskenään.
Länsimaiden vastavoimaksi syntynyt kehittyvien talouksien BRICS-ryhmä on tiivistynyt ja Kiina vahvistunut sen suurimpana jäsenenä.
– Kiina pystyy selvästi vahvistamaan asemaansa ja mainettaan asettumalla Yhdysvaltoja vastaan tiukasti ja näyttämällä, ettei se nöyrry – ainakaan lyhyellä aikavälillä, Teppo Turkki sanoo.
Viimeistään elokuussa nähdään, normalisoituuko maailmantalous Trumpin tullisodan jäljiltä vai nähdäänkö uusia yllätyksiä.
