Useat sosiaalityöntekijät eri puolilta Suomea kertovat Ylelle hyvinvointialueiden toimivan laittomasti.
Sosiaalityöntekijöiden mukaan he eivät ole pystyneet päättämään itsenäisesti asiakkailleen tarpeellisiksi katsomista palveluista, vaan he ovat joutuneet anomaan palveluita niin kutsutuilta asiakasohjausryhmiltä, joissa istuu pääasiassa hyvinvointialueiden johtohenkilöitä.
Työntekijöiden kuvaama menettely on laiton.
Lain mukaan ainoastaan sosiaalityöntekijä voi päättää asiakkaan tarvitsemista palveluista. Tällaisia ovat esimerkiksi tehostettu perhetyö, perhekuntoutus tai tukiperhe.
Asia nousi julkisuuteen huhtikuussa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto tiedotti tuolloin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimineen laittomasti, kun se on tehnyt päätöksiä palveluista asiakasohjausryhmissä.
Jutun julkaisun jälkeen Yle sai sosiaalityöntekijöiltä eri puolilta Suomea lukuisia yhteydenottoja, joissa he kertoivat vastaavista kokemuksista. Heistä kolme on haastateltu tarkemmin tätä juttua varten.
Myös Pirkanmaan hyvinvointialuetta on huomautettu päätösten tekemisestä asiakasohajusryhmissä.
Yle teki tietopyynnön kaikille aluehallintovirastoille ja kysyi ratkaisuja, jotka liittyvät asiakasohjausryhmien käyttöön sosiaalipalveluissa. Tietopyyntö paljasti, että myös Kymenlaakson hyvinvointialue on saanut moitteita asiasta.
Hyvinvointialueet evänneet tarpeelliseksi katsottuja palveluita
Ylen haastattelemien työntekijöiden kertomat kokemukset ovat linjassa aluehallintovirastojen antamien ratkaisujen kanssa.
Yle on saanut yhteydenottoja myös alueilta, joiden asoryhmien toiminta ei ole ollut avin käsittelyssä.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian erityisasiantuntija Alpo Heikkinen vahvistaa, että päätösten tekeminen asoryhmissä on vakiintunut käytäntö, josta järjestö saa säännöllisesti yhteydenottoja.
Sosiaalityöntekijöiden mukaan he joutuvat tekemään asiakkaiden palveluista hakemuksia asoryhmille. Hakemuksissa heidän pitää perustella, mitä palvelua hakevat asiakkaalleen ja miksi.
Sosiaalityöntekijät eivät esiinny jutussa omilla nimillään, sillä he ovat työsuhteessa hyvinvointialueilla. Heidän henkilöllisyytensä on Ylen tiedossa.
Työntekijöiden mukaan asoryhmät ovat hylänneet hakemuksia.
– Ihan skitsofreeninen tilanne. Joudun sosiaalityöntekijänä tekemään vasten tahtoani kielteisen päätöksen ja antamaan ennakkoon lapselle ja aikuiselle ohjeita, miten reagoida kielteiseen päätökseen, eräs sosiaalityöntekijä kertoo.
Sosiaalityöntekijä on voinut esimerkiksi katsoa yhdessä perheen kanssa, että perhe hyötyisi tietystä palvelusta.
Jos asoryhmä ei hyväksy hakemusta, sosiaalityöntekijä joutuu tekemään kielteisen päätöksen palvelusta, jota on itse ollut ehdottamassa.
– Olen tehnyt yhden kielteisen päätöksen, johon kirjoitin suoraan, että palvelu on hylätty vastoin näkemystäni, sosiaalityöntekijä kertoo.
Lastensuojelun asiakkaat eivät saaneet palveluita
Myös Kymenlaaksossa hyvinvointialue on saanut moitteita siitä, etteivät sosiaalityöntekijät ole saaneet tehdä itsenäisesti päätöksiä.
Asia ei ole ollut aiemmin esillä julkisuudessa.
Etelä-Suomen aluehallintovirastoon tehdyn epäkohtailmoituksen mukaan lastensuojelun asiakkaat eivät saaneet hakemiaan palveluja, koska hankintaryhmä ei hyväksynyt sosiaalityöntekijöiden esityksiä.
Avi katsoi helmikuisessa päätöksessä, ettei Kymenlaakson hyvinvointialueen toiminta ollut kaikilta osin asianmukaista.
Työntekijöitä kielletty kirjaamasta ryhmästä asiakkaan papereihin
Pohdetta avi on huomauttanut myös siitä, että hyvinvointialue oli kieltänyt työntekijöitään kirjaamasta asiakasohjausryhmästä asiakkaan tietoihin.
Avin mukaan tällaista kieltoa ei voi vaatia.
Työntekijöiden mukaan samanlainen tapa on käytössä myös muualla Suomessa.
– Asiakasohjausryhmästä ei jää mitään merkintää asiakkaan tietoihin. Asiakas ei voi siis käydä mistään lukemassa, ketä päätöksentekoon on osallistunut ja millä perustein palvelu on evätty, kertoo toinen Ylen haastattelema sosiaalityöntekijä pääkaupunkiseudulta.
Sosiaalityöntekijät ovat huolissaan asiakkaan tietosuojasta. Heidän mukaansa asiakasohjausryhmissä on henkilöitä, jotka eivät tee asiakastyötä eivätkä tunne asiakkaita.
– On kyseenalaista, että käydään asiakastietojärjestelmissä tutustumassa asiakirjoihin, jotta voidaan tehdä päätös palvelusta. Asiakkaalla ei ole mitään hajua, keitä nämä ihmiset ovat ja miksi he käyvät lukemassa hänen henkilökohtaisia tietojaan, yksi haastateltavista kertoo.
Talentian Heikkisen mukaan menettely vaarantaa myös sosiaalityöntekijän oikeusturvan.
Jos sosiaalityöntekijä ei voi myöntää esimerkiksi perhekuntoutusta ja hyväksyy kieltävän ratkaisun omalla nimellään, hän on viime kädessä vastuussa päätöksestä.
– Jos lapselle sattuisi jotakin, ja oikeudessa todennettaisiin, että palvelu olisi pitänyt myöntää, niin se on virkavelvollisuuden laiminlyönti. Siinä on virkarikosseuraamukset.
Hyvinvointialueet kiistävät
Hyvinvointialueet kiistävät työntekijöiden väitteet siitä, että asiakasohjausryhmät tekisivät päätöksiä.
Yle teki kaikille hyvinvointialueille tietopyynnön siitä, onko niillä käytössä asiakasohjausryhmä ja tehdäänkö niissä päätöksiä.
Kaikki tietopyyntöön vastanneet hyvinvointialueet kertoivat, ettei niillä ole käytössä asiakasohjausryhmiä, jotka tekisivät päätöksiä asiakkaan asioissa.
Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen vastauksessa kerrotaan, että asiakasohjausryhmiä käytetään työntekijän ”harkinnan ja tiedonsaannin tukena”.
Talentian Heikkistä vastaus ei tyydytä.
– Kyse on siitä, minkälainen vaikutus johdon ohjaustyökalulla ja ryhmällä on yksittäisen viranhaltijan kykyyn päättää.
Eräs sosiaalityöntekijä kertoo tietävänsä tapauksia, joissa asoryhmä on hylännyt hakemuksen, mutta työntekijä on ilmoittanut, ettei hyväksy kieltävää vastausta. Tämän jälkeen palvelu on myönnetty.
Joissain tapauksissa asoryhmät eivät suoraan kiellä palvelun myöntämistä, mutta antavat sosiaalityöntekijän ymmärtää, että asiaan pitäisi keksiä muu ratkaisu.
– Tässä ei ole ollenkaan uudesta asiasta kyse, mutta tämä myytti sosiaalityön itsenäisestä päätöksenteosta alkaa nyt hyvinvointialuemuutoksen myötä purkautua, Heikkinen sanoo.