Suomi valmistautuu raideleveyden muutokseen.
Suomi suunnittelee siirtymistä eurooppalaiseen standardiraideleveyteen. Liikenneministeri Lulu Ranteen mukaan hallituksen on tehtävä kansallinen päätös raideleveyden muuttamisesta heinäkuuhun 2027 mennessä.
Muutokset raideleveyteen alkaisivat Oulun pohjoispuolelta.
Hankkeen taustalla on huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden parantaminen sekä rajat ylittävien yhteyksien kehittäminen Ruotsiin ja Norjaan.
Tämä ei ole vain Suomen kysymys, vaan koko Euroopan ja Naton yhteinen hanke, Ranne sanoi pohjoismaisten liikenneministerien epävirallisen tapaamisen tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Ranteen mukaan nyt on oikea hetki Suomelle liittyä mukaan standardileveyteen.
Rahoitustarve on suuri, mutta EU voi tukea suunnittelua jopa 50 prosentilla ja rakentamista noin 30 prosentilla. Toteutus ei kuitenkaan tapahdu nopeasti. Työt voivat alkaa aikaisintaan 2030-luvun alussa, Ranne korosti.
– Olemme tietenkin hyvin pragmaattisia ja realistisia, emme voi toteuttaa tätä viidessä vuodessa. Suunnittelemme vuosikymmenen loppuun saakka, ja ehkä vuonna 2032 voimme aloittaa rakentamisen.
Ministerit koolla puhumassa liikenteestä sotilaallisesta näkökulmasta
Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan liikenneministerit kokoontuivat tänään Helsingissä.
Ministerit antoivat yhteisen julkilausuman sotilaallisesta liikkuvuudesta ja huoltovarmuudesta.
Pohjoismaiden liikenneministerit ovat myös yhtä mieltä siitä, että kansallisen liikennejärjestelmän suunnittelussa on otettava huomioon valmius, sotilaallinen liikkuvuus ja huoltovarmuus, ministerit julistivat ja vakuuttivat yksimielisyyttä.
Sen mukaan ”on tärkeä tunnistaa” rajat ylittävä sotilaallinen liikkuvuus.
– On tärkeää meille kaikille, että Pohjoismaat tekevät yhteistyötä, vaikka kyseessä ovatkin logistiikkaan liittyvät asiat, ei pelkästään sotilaalliset vaan myös siviilit, Suomen liikenneministeri Lulu Ranne totesi lehdistötilaisuudessa.
– Nykyinen geopoliittinen tilanne yhdessä Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyden kanssa korostaa entisestään kattavan pohjoismaisen yhteistyön merkitystä.
Ranne totesi, että kuljetussektori on perusta myös sotilaalliselle toiminnalle.
– Jos kuljetusjärjestelmä tuhoutuu, sitten sotilasjoukkomme, varusteemme, puolustusvoimamme eivät voi toimia. Ja suojella meitä, puolustaa meitä kuten pitäisi.
Epävirallinen kokous liikenteestä
Ministerit ovat myös samaa mieltä siitä, että valmius, sotilaallinen liikkuvuus ja huoltovarmuus tulee huomioida kansallisessa liikennejärjestelmien suunnittelussa, tiiviissä yhteistyössä puolustusviranomaisten kanssa. Liikenneministerit tunnustavat myös alueellisen pohjoismaisen yhteistyön ja tiedon jakamisen tärkeyden NATO-yhteydessä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on lisännyt myös liikenneministeriön yhteistyötä.
Pohjoismaiden liikenneministereiden epävirallisessa kokouksessa aiheena on yhteistyö liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja merenkulun turvallisuudessa. Ministerit keskustelivat liikennejärjestelmäyhteistyöstä muun muassa varautumisen näkökulmasta sekä saivat tilannekatsauksen eurooppalaisesta raideleveydestä.
Ministerit antoivat yhteisen julkilausuman. Julkilausuma korostaa rajat ylittävän sotilaallisen liikkuvuuden, siviilivalmiuden ja huoltovarmuuden merkitystä sekä Pohjoismaiden yhteisessä liikennejärjestelmästrategiassa että maiden kansallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa.
Huomenna puhe Itämeren varjolaivastoista
Liikenneministereiden epävirallinen kokous jatkuu huomenna keskiviikkona 14.5. ministerit keskustelevat merenkulun turvallisuudesta, mukaan lukien varjolaivastosta.
Juttua korjattu. Liikenneministeriöstä tarkennettiin, että kyse on heinäkuusta 2027, ei 27. heinäkuuta.