Anoreksiaa sairastavalla Ellalla on suunnitelma.
Heinäkuussa hän täyttää 18 vuotta.
Silloin hän lopettaa kaikki hoidot.
– Pystyn vaikuttamaan enemmän omiin asioihini. Muut eivät voi sanella puolestani, mitä pitää tehdä.
Tammikuussa Ella päätyi nuorisopsykiatrian osastolle Oulun Peltolaan.
Hän oli ottanut yliannostuksen lääkkeitä.
– Ajattelin, että joko laihdutan tai kuolen.
Se oli jo kolmas itsemurhayritys vajaan vuoden aikana.
Perhe on taistellut Ellan vaikean syömishäiriön kanssa kohta jo neljän vuoden ajan. Kerroimme hoidon saamisen vaikeuksista helmikuussa 2024.
Sen jälkeen mukaan on tullut itsetuhoisuus.
Ella on tällä hetkellä hoidettavana pääkaupunkiseudulla. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen maksusitoumus hoidolle on heinäkuun loppuun saakka.
Sitten Ella täyttää 18 vuotta.
Mitä sen jälkeen tapahtuu? Kun Ella päättää itse hoidostaan ja valinnoistaan.
Ella ja hänen perheenjäsenensä eivät esiinny tässä jutussa oikeilla nimillään potilaan arkaluotoisten terveystietojen ja alaikäisyyden vuoksi.
Yle on tutustunut Ellan hoitokertomukseen.
Vastuu toipumisesta on Ellan käsissä
Ella kertoo vastustaneensa hoitoa kaikkien näiden vuosien ajan.
Hän on mennyt sinne, minne on pakotettu. Pian asiat voivat olla toisin.
Ella kokee olevansa sairautensa kanssa risteyskohdassa.
– Uskallanko lähteä kunnolla toipumisen tielle vai yritänkö vielä tavoitella laihtumista.
Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilä tunnistaa tilanteen. Hänen mukaansa nuoren aikuistuminen ja itsenäistyminen voi olla riskipaikka sille, että syömishäiriö saa lisää tilaa sairastuneen elämässä.
Ulkopuolelta ei tulekaan tukea, kuten aiemmin. Vastuu siirtyy sairastavalle itselleen ja ristipaine kasvaa.
Tämä on myös aihe, josta tulee Syömishäiriöliittoon paljon yhteydenottoja.
– Puhumme sairaudesta, joka ei halua tulla nitistetyksi. Sairastunut kamppailee paranemismotivaationsa kanssa, Mikkilä sanoo.
Mikkilän mukaan muutos hoidossa voi olla iso, kun potilas tulee täysi-ikäiseksi.
Aikuispuolella ei välttämättä olekaan nuoremmille samalla lailla ymmärrystä tai resursseja. Tämä hankaloittaa syömishäiriöstä toipumista.
Nuorisopsykiatrian professori, osastonylilääkäri Anu Raevuori HUSista kertoo olevan surullisen yleistä, että hoitoon tulee katkoksia nuoren tullessa täysi-ikäiseksi.
Aiemmat kriteerit eivät enää päde esimerkiksi hoitoon pääsyyn, vaan 18-vuotias nuori joutuu jonoon uusien kriteerien kanssa.
Raevuoren mukaan hoidon jatkuminen edellyttää potilaalta vahvaa sairaudentuntoa eli tietoisuutta omasta sairaudestaan ja hoidon tarpeesta.
– Sairaudentunto on monesti puutteellinen vakavissa syömishäiriöissä, aivan erityisesti nuorilla, Raevuori toteaa.
Tahdosta riippumattoman hoidon kriteerit ovat erilaiset alaikäisillä ja aikuisilla.
Täysi-ikäinen henkilö voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon vain, jos hänen todetaan olevan mielisairas eli käytännössä psykoottinen.
Vanhempien huoli ei väisty
Ellan vanhemmat ovat olleet tyttären sairauden vuoksi hälytystilassa jo usean vuoden ajan.
Itsetuhoisuus on tuonut oman lisänsä raskaaseen tilanteeseen.
Tällä hetkellä vanhemmat kokevat, että Ella on hyvässä hoidossa.
Se kuitenkin pelottaa, mitä heinäkuun jälkeen tapahtuu. Hoito nuorisopsykiatrian kautta loppuu, samoin lastensuojelun kautta saatu tuki.
– Meillä vanhempina ei ole enää yhteiskunnan tarjoamia keinoja auttaa. Ellei sitten jouduta hakemaan todella järeitä keinoja edunvalvonnan tai tahdonvastaisen hoidon kautta.
Vanhemmat toivovat, että Ella antaa heille oikeudet nähdä terveystietonsa. Tarkemmin he eivät kuitenkaan ole käyneet keskustelua, millaisia valtuuksia vanhemmille annetaan – vai annetaanko.
– Pitkällä tähtäimellä olisi ihan järkevää, että meillä on pääsy hänen tietoihinsa ja hänellä meidän tietoihimme. Sitä täytyy ajatella vastavuoroisesti, jos itse joutuu tilanteeseen, jossa tarvitsee apua.
Nuoren aikuistuvan haaveet, opiskelupaikka ja oma koti
Ellan elämä on ollut monin osin pysähdyksissä sairauden vuoksi.
Peruskoulun jälkeiset opinnot ovat odottaneet parin vuoden ajan. Nyt haaveissa on omaan asuntoon muutto ja opiskelujen aloittaminen, tarjoilijaksi tai lähihoitajaksi.
Videolla Ella kertoo, kuinka voi juuri nyt:
Ella toivoo, että tulevana kesänä hän pystyisi olemaan mahdollisimman paljon kotona ja voisi viettää aikaa ystäviensä kanssa.
Myös Ellan ystäväpiirissä on syömishäiriöitä ja muita mielenterveysongelmia.
Aiheesta puhutaan varovasti, jotta kukaan ei ahdistuisi.
– Emme halua triggeröidä toisiamme millään painolukemilla. Vaikka kaikilla on vaikeaa, yritetään luoda toivoa toisillemme.
Jutun kuvia on käsitelty haastateltavien anonymiteetin varmistamiseksi.
Jos tarvitset apua mielenterveysongelmiin, voit soittaa esimerkiksi Mieli ry:n kriisipuhelimeen 09 2525 0111, päivystysapuun 116 117 tai akuutissa tilanteessa numeroon 112.
Syömishäiriöliiton tukipuhelin syömishäiriötä sairastaville ja läheisille päivystää numerossa 02 251 9207 maanantaisin klo 9.00–15.00 välillä.
Mikäli olet huolissasi omasta tai läheisesi tilanteesta, voit soittaa myös Syömishäiriökeskuksen ilmaiseen palvelevaan numeroon 040 411 5481 (050 522 0077 svenska).
Apuu-chatissa voi jutella syömiseen liittyvistä huolista. Apuu-chatissa lapsia kohdataan ja autetaan palvelujen piiriin. Apuu-chat on avoinna päivittäin klo 9–22 ja tarkoitettu kaikille 7–15 -vuotiaille, kun mikä tahansa mietityttää.