Tekoäly ei vie työpaikkoja ainakaan niin paljon kuin on pelätty. Uusia työpaikkoja ja työnkuvia voi lähivuosina kehittyä jopa enemmän kuin niitä katoaa, arvioi Maailman talousfoorumi.
– En suoraan sanoen ymmärrä tätä työn loppu -keskustelua, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen sanoo.
Rouvinen arvioi, että niin kutsutun generatiivisen eli luovan tekoälyn vaikutus työelämään on paljon myönteisempi kuin miltä asiasta käyty julkinen keskustelu kuulostaa. Tekoälyn vaikutus työelämään voi hänen mukaansa olla myös kokonaisuudessaan ”etumerkiltään positiivinen”.
Lisäksi julkinen keskustelu on Rouvisen mukaan keskittynyt vain pieneen kulmaan kokonaisuudesta.
Tekoäly luo toimenkuvia, joita on vielä vaikea nähdä
Puhe tekoälystä keskittyy usein siihen, miten se vaikuttaa nykyisiin työnkuviin. Jos työ on aiemmin ollut tiedon keräämistä ja esittämistä, se voi jatkossa olla tekoälyn tekemän esityksen tarkistamista ja täydentämistä.
Tekoäly vaikuttaa kuitenkin myös kahteen muuhun asiaan. Rouvisen mielestä kenties merkittävin vaikutus on, että tekoäly tehostaa työntekoa ja lisää tuottavuutta, koska se voi suorittaa joitakin tehtäviä ihmisen puolesta ja hyvinkin nopeasti.
Tuottavuuden kasvu voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yksi ihminen pystyy tekemään useamman työt. Etlan tekemän tutkimuksen mukaan se on kuitenkin vaikuttanut toistaiseksi enemmän siten, että yritys ehtii samassa ajassa tehdä useampia projekteja tai tilauksia kuin ennen. Toisin sanoen työn kysyntä kasvaa.
Kolmanneksi tulevat kokonaan uudet toimenkuvat, joita on vaikea kuvitella etukäteen. Jo nyt tarvitaan esimerkiksi ihmisiä, jotka osaavat laatia tekoälylle mahdollisimman osuvia prompteja eli ohjeita.
– Jälkeenpäin näiden näkeminen on ilmeistä, mutta etukäteen se on vaikeaa, Rouvinen sanoo.
Monet työt automatisoituvat entistä enemmän ilman tekoälyäkin, mutta tekoäly nopeuttaa ja tehostaa muutosta. Työelämään vaikuttavat samaan aikaan monet muutkin kehityskulut, kuten talouden kehitys, vihreä siirtymä ja väestön ikääntyminen.
Vaikutus osuu yllättävän korkeasti koulutettuihin
Etlan Petri Rouvinen on taloustieteiden tohtori eli taloustieteilijä, ja tekoälyn vaikutus hänen työhönsä on poikkeuksellisen suuri. Työhön liittyy paljon tiedon kokoamista, jäsentelyä ja esittämistä.
Onkin tullut yllätyksenä, miten paljon tekoäly vaikuttaa juuri korkeaa koulutusta vaativiin töihin, sanoo sosiologian professori Jani Erola Turun yliopistosta.
Taloustieteilijä ja professori ovat juuri tällaisia ammatteja. Se ei tarkoita, että nämä työt katoaisivat kokonaan, vaan ne tehostuvat ja tehtävänkuvat muuttuvat.
Etlan arvion mukaan viidennes työllisistä on nyt ammateissa, joissa vähintään puolet työtehtävistä altistuu tekoälylle. Kahteen kolmesta työstä se vaikuttaa kuitenkin jonkin verran.
Tekoälyn tuomaa muutosta työelämään on verrattu höyrykoneeseen ja tietokoneeseen, mutta Rouvisen mielestä osuvampi vertaus on mobiili-internet. Senkin vaikutuksia oli vaikea nähdä, mutta vaikkapa monet kuljetuspalvelut ja sosiaalinen media nojautuvat pitkälti siihen.
Isompi kysymys: osaako Suomi hyödyntää tekoälyä?
Rouvinen ei siis ole huolissaan työpaikkojen katoamisesta. Hänen mielestään suurempi riski on siinä, miten isosti suomalaisyritykset hyödyntävät jatkossa tekoälyä.
– Akuutti huoleni on se, että suomalaiset organisaatiot, erityisesti yritykset vaikuttavat kunnianhimoltaan vaatimattomilta tekoälyn sovelluskohteissa ja siinä, kuinka laajasti niitä sovelletaan, Rouvinen sanoo.
Suomi näyttäisi tällä hetkellä olevan hänen mukaansa jossain määrin jäljessä.
– Se tarkoittaa, että saamme tekoälyn hyödyt myöhemmin ja suhteellinen kilpailuasemamme heikkenee, Rouvinen pohtii.
Parhaassa tapauksessa tekoäly voi kuitenkin pitkällä aikavälillä lisätä ihmistyötä Suomen kaltaisessa maassa, jossa teknologiaa osataan soveltaa suhteellisen hyvin, Rouvinen arvioi.