Tuomareita pännii, paljastaa tuore kysely.
Peräti 35 prosenttia Tuomariliiton kyselyyn vastanneista tuomareista harkitsee alan vaihtoa tai on jo siirtymässä uudelle alalle.
Vastaajien mielestä työtä ja kiirettä on liikaa eikä palkka vastaa työn vaativuutta. Uudet tietojärjestelmät hankaloittavat työtä ja kiristävät pinnaa.
– Suurin huolenaihe on tietysti se, että liki 60 prosentilla vastanneista ei ole riittävästi aikaa valmistella ja kirjoittaa tuomiota ja osallistua koulutukseen, sanoo Tuomariliiton varapuheenjohtajan tehtävästä luopunut käräjätuomari Minna Hällström.
Pelko virheiden tekemisestä on alkanut jäytää kyselyyn vastanneita tuomareita.
Jutussa kursiivilla kirjoitetut tekstit ovat kyselyn vastauksista otettuja lainauksia.
”Tuomarin tuomitseminen virkarikoksesta varmaan jonkun mielestä on kivaa, mutta kysymyshän on lähes aina työskentelyssä tapahtuneesta inhimillisestä virheestä. Vaihtoehtonahan on se, että painetaan reilusti jarrua työtehossa, jotta varmasti ei tule virheitä.”
”Tuomarin töitä ei saisi hoitaa kiireellä ja hutiloiden, mutta näin vaan on pakko, kun hommia on niin paljon.”
Kutsumustyötä hoidetaan vaikka sairaana
Vastaajien mielestä työmäärä on kasvanut siksi, että juttujen määrä on lisääntynyt. Kiireellisiä juttuja on aiempaa enemmän ja jutut ovat muuttuneet laajemmiksi, monimutkaisemmiksi ja vaikeammiksi.
Useat vastaajat korostivat työn mielenkiintoisuutta ja merkityksellisyyttä ja kokivat olevansa kutsumusammatissa, jonka haluaisivat hoitaa korkealla laadulla.
Monet kokivat, että tämä tai ylipäänsä työkuormasta selviäminen ei ole mahdollista ilman ylitöiden tekemistä.
Vastaajat kertoivat tekevänsä työtä iltaisin ja viikonloppuisin ja jopa sairaana.
Sairaana työskentely on lisääntynyt.
Vastaajista hieman yli 70 prosenttia työskentelee aina tai usein sairaana. Kolme vuotta sitten osuus oli seitsemän prosenttiyksikköä pienempi.
Sairaana työskentelyä selittää osin myös lisääntynyt etätyö.
Halu vaihtaa alaa uusi ilmiö
Tuomareiden halu hakeutua pois alalta aiempaa innokkammin huolestuttaa Tuomariliittoa.
– Vanhastaanhan tuomioistuinala on ollut sellainen, että täältä ei hakeuduta uusiin tehtäviin eikä edes harkita alan vaihtoa, Hällström sanoo.
Kolme vuotta sitten tehdyssä kyselyssä vastaajista vajaat 30 prosenttia harkitsi alan vaihtoa tai oli jo lähdössä. Nyt osuus on 35 prosenttia.
”Pitkän tuomarinuran tehneenä on tultu siihen pisteeseen, että teen ennemmin vaikka metsäkoneenkuljettajan työtä kuin tätä nykyistä hommaa eläkkeelle asti.”
”Itse työ on mahtavaa, palkitsevaa ja opettavaista, ja tekisin tätä työtä mielelläni, jos työmäärä olisi kohtuullinen. Mutta tällaisenaan en halua tätä työtä jatkaa tai päädyn ennenaikaisesti hautaan.”
Kokeneiden ja pätevien tuomareiden pitäminen töissä ja uusien palkkaaminen on kyselyn perusteella aiempaa haastavampaa.
Lähtijöitä on myös ollut. Hällströmin mukaan etenkin hallinto-oikeuksista on lähtenyt tuomareita ja esittelijöitä tuomioistuinlaitoksen ulkopuolelle.
Yleisten tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen keskeneräisenä käyttöön otetusta asianhallintajärjestelmä Aipasta on kyselyn perusteella tullut suorastaan monen tuomarin painajainen.
”Valmiin kansliatuomion perustelut yhtäkkiä hävinneet. Jatkuvasti saa pelätä milloin jotain tärkeää katoaa kokonaan.”
”Aipan takia olen miettinyt työpaikan vaihtamista pois tuomioistuinlaitoksesta.”
Kyselyn perusteella suurin yksittäinen syy halulle vaihtaa alaa on kuitenkin palkkaus. Tuomareita hiertää se, että palkka ei heidän mielestään vastaa työn vaativuutta ja vastuuta.
Käräjätuomarin peruspalkka alemmassa palkkaluokassa on noin 5 400 euroa kuukaudessa. Uran edetessä maksetaan kokemuslisää.
Keskiarvo on Tuomioistuinviraston mukaan alemmassa palkkaluokassa vajaat 6 200 ja ylemmässä vajaat 6 900 euroa kuukaudessa.
Hallinto-oikeuksissa palkkataso on jotakuinkin sama.
Tuomioistuinharjoittelun aloittavan käräjänotaarin peruskuukausipalkka on vajaat 2 500 euroa.
Käräjänotaarit entistä epävarmempia
Vuoden pituista tuomioistuinharjoittelua suorittavista vastaajista aiempaa useampi oli epävarma siitä, haluaako tuomarin uralle.
Vain neljäsosa vastaajista aikoi hakeutua töihin tuomioistuimiin.
”Auskultointi on ihan todella todella surkea sisäänheittotuote tuomioistuimeen. [...] Nyt auskultoinnin kestäessä olen todennut, että jatkossa olen mieluummin työtön kuin töissä tuomioistuimessa.”
”Notaarit ovat pulassa etenkin Pirkanmaalla, auttakaa!”
Vastauksissa arvostellaan sitä, että auskultointi on liian erilainen eri käräjäoikeuksissa. Osalla kokemukset ovat myönteisiä ja opettavia. Jotkut pitävät auskultointivuotta lähes orjatyönä.
Lisäresursseista ei suurta apua
Tuomioistuimiin on saatu uusia virkoja, mutta kyselyyn vastanneiden mukaan ne eivät ole ainakaan vielä helpottaneet tilannetta.
Hällström sanoo, että tähän on monia syitä.
Suuri määrä kokeneita tuomareita on jäänyt eläkkeelle eikä uusilta ja kokemattomilta tuomareilta voida odottaa samanlaista työpanosta.
Uudet tietojärjestelmät eivät ole tehostaneet vaan hidastaneet ja lisänneet työtä.
Tuottavuusleikkaukset vaikuttavat Hällströmin mukaan niin, että ”toisesta päästä annetaan ja toisesta leikataan”.
Tuomarien työtä vaikeuttaa myös se, että avustavan henkilökunnan kuten käräjäsihteerien vaihtuvuus on suurta, koska työtä on paljon ja palkka on pieni. Kansliatyötä valuu tuomareille.
Liiton luottamustehtävät jättänyt Hällström tunnustaa, että myös hänen mielessään on kytenyt alan vaihto.
Juttujen ”imu”, työn itsenäisyys ja kokemus siitä, että tuomarin työ on tärkeää on kuitenkin pitänyt Hällströmin Helsingin käräjäoikeudessa – ainakin toistaiseksi.