Kun sairaalakentät joutuvat remonttiin, vakavasti sairaan matka maakunnasta erikoishoitoon voi pidentyä tunteja

Sairaalaloiden lentopaikkojen turvallisuus­puuttet ovat olleet tiedossa jo monta vuotta, sanoo lääkintä­helikoptereista vastaavan FinnHEMSin lentotoiminnanjohtaja.

FinnHEMSin lääkärihelikopteri laskeutuu kerrostalon katolle Helsingissä hoitamaan päivystyksellistä ensihoitotehtävää.
Iso osa nykyaikaisista sairaalakentistä sijaitsee sairaalan katolla. Monelta kentältä puuttuu kuitenkin lentoturvallisuusmääräysten vaatima sammutusjärjestelmä. Kuva: FinnHEMS

Suomen sairaaloiden lentopaikkojen turvallisuuspuutteet ja osittainen sulkeminen vaikuttaa vahvasti myös lääkintähelikoptereiden toimintaan ja koko ensihoidon suunnitteluun.

Yle kertoi aiemmin, kuinka suurin osa Suomen sairaaloiden lentopaikoista ei täytä nykyisiä lentoturvallisuusmääräyksiä.

Osa sairaalakentistä on jouduttu määräysten takia sulkemaan ja osaa odottavat isot remontit, jotka on tehtävä ensi kevääseen mennessä. Täysin nykymääräysten mukaisia lentopaikkoja on Suomessa tällä hetkellä vain kaksi: Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja Espoon Jorvissa.

Valtakunnallisesta lääkintähelikopteritoiminnasta Suomessa vastaa valtionyhtiö FinnHEMS.

Lentopaikkojen kokonaan tai tilapäisesti sulkeminen osassa Suomea tarkoittaa toiminnanmuutosta myös lääkintähelikoptereilta, sanoo FinnHEMSin lentotoiminnan johtaja Jari Multanen.

Viiveet potilaan kuljetuksessa vievät pois sitä hyötyä, joka FinnHEMSin toiminnalla on ylipäänsä saavutettavissa.

– Meidän tehtävät ovat usein aika kriittisiä, ja silloin on usein aika kiire. Silloin jokainen viive, jokainen minuutti vie väärään suuntaan, Multanen sanoo.

”On selvää, että kentillä on korjausvelkaa”

Multasen mukaan Suomen sairaalakenttien kunto ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä kenellekään.

– On selvää, että kentillä on korjausvelkaa. Nyt sen korjaaminen tietenkin tulee erityisen pahaan aikaan, kun hyvinvointialueilla tekee muutenkin tiukkaa, Multanen sanoo.

Multanen sanoo ymmärtävänsä hyvin pienten sairaaloiden säästöpaineet ja pohdinnan, mitä hyötyä sairaalakentistä on. Kaikesta huolimatta etenkin yliopistosairaaloiden sekä muutamien muiden keskussairaaloiden, kuten Rovaniemen, kenttien kuntoon saaminen olisi erityisen tärkeää.

– Lapissa kaikki etäisyydet ovat pitkiä, joten Lapin keskussairaalan kopteripaikalla Rovaniemellä on erityinen asema FinnHEMSin toiminnassa, Multanen sanoo.

Yliopistosairaaloiden kentät erityisen tärkeitä

Yliopistosairaaloiden kentät taas ovat tärkeitä erityisesti nopeissa potilassiirroissa. Siirtoja tarvitaan esimerkiksi, koska tietyt hoidot on keskitetty vain muutamaan yliopistosairaalaan, sanoo puolestaan FinnHEMSin lääketieteellinen johtaja Pauli Vuorinen.

– Meillä on pitkä ja harvaan asuttu maa. Kun lähdetään jostain hyvinvointialueen reuna-alueelta tai toiselta hyvinvointialueelta ambulanssilla kuljettamaan potilasta yliopistosairaalaan, se tarkoittaa että se ensihoitoyksikkö ja lääkäri ovat sidottuja siihen tehtävään useiksi tunneiksi.

Kopterilla sama voi hoitua tunnissa.

– Mutta jos ei pystytä lentämään, niin silloin tietenkin sopeudutaan ja tehdään taktiikka sen mukaan, Vuorinen sanoo.

Jos kenttiä ei ole laisinkaan käytössä, on toimintapa suunniteltava Vuorisen mukaan uusiksi.

– Ymmärrän, että kiinteiden rakenteiden rakentaminen on arvokasta. Mutta toisaalta erikoissairaanhoito on hintavaa toimintaa, ja lentopaikan kuntoon saattaminen on kohtuullisen pysyvä rakenne, jos säädökset ei nyt tästä hirveästi uudelleen muutu, Vuorinen sanoo.

Rakentamisen jälkeen lentopaikka on käytössä myös muilla viranomaisilla, niin puolustusvoimien kuin Rajavartiolaitoksella.

– Ne kopterikentät liittyvät sillä tavalla myös muuhun yhteiskunnalliseen toimintavalmiuteen, Vuorinen sanoo.

Esimerkiksi Lapissa viranomaiset ovat neuvotelleet sairaalan lentopaikan käytöstä kansainvälisten sotilasharjoitusten yhteydessä.

Onnettomuustilanteessa vaarassa koko sairaala

Suurin investointi useimmille sairaalakentille on Ylen selvityksen mukaan uuden, kiinteän sammutusjärjestelmän rakentaminen lentopaikoille.

Multasen mukaan sammutusjärjestelmien uusiminen liittyy pahimpaan skenaarioon, mitä kopterikentillä voisi ylipäänsä tapahtua.

Ja on hyvä, että siihen nyt myös kiinnitetään huomiota.

Pahin skenaario, mihin uudella määräyksellä voidaan vastata, on Multasen mukaan tilanne, jossa helikopteri joutuisi tekemään pakkolaskun sairaalan lentopaikalle niin, että se syttyisi laskun yhteydessä palamaan.

– Useinhan nämä lentopaikat ovat sairaaloiden katolla. Jos kone syttyisi palamaan, vaarassa eivät silloin ole vain helikopterin miehistö ja kyydissä oleva potilas tai potilaat, vaan myös lentopaikan alapuolella sairaalassa olevat ihmiset ja sairaalan rakenteet, hän sanoo.

Vain muutama vuosi sitten rakennettuja lentopaikkoja joudutaan nyt korjaamaan miljoonaremonteilla esimerkiksi Helsingissä ja Rovaniemellä. Video julkaistu 13.5.2025. Video: Juuso Stoor / Yle