Yle kertoi huhtikuussa, kuinka julkisessa työnvälityksessä on runsaasti haamutyöpaikkoja. Sama työpaikka voi ilmestyä Työmarkkinatorille useita kertoja eri ilmoittajilta.
Työnhakija voi erehtyä tietämättään hakemaan samaan paikkaan sekä yrityksen että henkilöstöpalveluyhtiön kautta.
Henkilöstöyritykset kertovat etsivänsä työntekijää asiakkaalleen, mutta aina näin ei Ylen selvityksen mukaan ole.
Rekrytointifirma on voinut puhua työnantajan kanssa työvoiman tarpeesta jossain vaiheessa tai yrittänyt myydä palveluitaan, ja ilmoituksen avulla etsitään käytännössä työnantajille myytävää työvoimaa.
On työnhakijoiden harhauttamista, jos työpaikkaa ei vielä oikeasti ole olemassa hakuhetkellä. Jos asiakkaan nimi löytyy Työmarkkinatorin ilmoituksesta, se yleensä kertoo, että rekrytointifirmalla on toimeksiantosopimus.
Yle sai jutun jälkeen paljon yhteydenottoja työnhakijoilta. Tässä jutussa heistä kaksi, Jani Ankkuri ja Henriikka Ylänne, kertovat kokemuksistaan henkilöstöyritysten kanssa.
Rekryfirmojen toimintatavoista kertoivat myös muut Yleen yhteyttä ottaneet työnhakijat, joilta tuli yli 80 kommenttia. Samat kokemukset toistuivat useiden ihmisten kertomuksissa, joten poimimme niistä juttuun esimerkkejä.
Kysyimme kommenttia myös Henkilöstöala HELAlta työnhakijoiden kertomaan.
Houkuttelua listoille suurin lupauksin
Baarimestari Jani Ankkuri muutti Rovaniemeltä pääkaupunkiseudulle viime marraskuussa suurin toivein: etelässä riittää ravintoloita ja yökerhoja, eli töitä olisi takuulla tarjolla.
Ankkuri haki ensisijaisesti koulutustaan vastaavia ravintola-alan töitä, mutta myös kaikki myynti- ja asiakaspalvelutehtävät kelpasivat. Ankkuri ehti naputella pari sataa työhakemusta tuloksetta. Työnantajat vastasivat kiitos, mutta ei kiitos.
Vuokratyöfirmat sen sijaan ottivat heti yhteyttä ja houkuttelivat listoilleen. Ankkuri arvioi olleensa 6–7 eri henkilöstöyhtiön kirjoilla. Vain yhden yrityksen sovelluksesta löytyi lopulta satunnaisia keikkoja, vaikka kaikki olivat haastattelussa lupailleet työpaikkaa.
Ankkuri sinnitteli ravintolakeikkojen ja työttömyyspäivärahan varassa. Turhautumisen hetkellä maaliskuussa hän laittoi henkilöstöfirmojen edustajille viestin, jossa muistutti heitä työpaikan etsimislupauksesta.
Se poikikin yllättäen kausityöpaikan kesäksi ravintolasta. Yksi rekrytointikonsulteista oli mieltynyt Ankkurin persoonaan ja vinkkasi hänestä suoraan kaverilleen – vielä ilman palkkiota.
Medianomi Henriikka Ylänne puolestaan on hakenut vuoden sisään satoja työpaikkoja sekä media-alalta että asiakaspalvelu- ja myyntitehtävistä, joista hänellä on pitkä kokemus.
Ylänne on etsinyt työtä työnantajien lisäksi ainakin kymmenen rekrytointiyrityksen kautta ilman tulosta.
Yksi kokemuksista oli erityisen hämmentävä. Ylänne haki viime joulukuussa rekrytointifirman kautta asiakaspalvelupaikkaa japanilaiseen yritykseen. Hän sai henkilöstöyrityksestä yllättäen soiton torstaina kesken kellarin siivouksen, eikä ehtinyt valmistautua osin englanniksi tehtyyn ennakkohaastatteluun mitenkään.
Ylänteen olisi pitänyt tehdä tehtäviä maanantaiksi, mutta yrityksestä ei vastattu yhteydenottoihin. Maanantaina sähköpostiin tuli toimiva linkki tehtäviin, jotka paljastuivat aikaa vieviksi persoonallisuus- ja loogisen päättelyn testeiksi.
Pari tuntia palautuksen jälkeen Ylänne sai vakioviestin, jossa ilmoitettiin, ettei häntä valittu jatkoon.
Ylänteelle jäi niin sekava kuva rekrytointiprosessista, että hän pyysi lopulta henkilöstöfirmaa poistamaan ansioluettelonsa ja testitietonsa yrityksen järjestelmästä.
Vääristynyt avoimien työpaikkojen määrä
Haamutyöpaikat eivät olleet varsinainen yllätys Yleen yhteyttä ottaneille työnhakijoille. Hekin olivat hoksanneet ilmiön oman erehdyksen kautta etsiessään töitä.
Valtaosalla työnhakijoista oli jotain kielteistä kokemusta rekrytointifirmoista. He kertoivat tapauksista, joissa viestittelyn tai haastattelun aikana selviää, ettei työpaikkaa ole olemassa tai rekrytointiyritykset pitivät ilmoituksia esillä, vaikka paikat oli jo täytetty.
Työnhakijat esiintyvät pääosin nimimerkillä, koska he pelkäävät tunnistamisen vaikeuttavan työllistymistä. Yle on varmistanut heidän henkilöllisyytensä, ja he ovat antaneet luvan käyttää kertomaansa tässä jutussa. Yle on lyhentänyt kommentteja, ja poistanut tietoja, joista työnhakijan voisi tunnistaa.
Työnhakijoiden kertomuksista käy ilmi, että työn löytäminen on nyt tiukassa. Ihmiset kertoivat hakeneensa satoja työpaikkoja sekä suoraan työnantajilta että rekrytointiyritysten kautta. Työttömyys on kasvanut ja avoimien työpaikkojen määrä tippunut reippaasti parin vuoden aikana.
Työnantajat palkkaavat nyt työntekijöitä vähemmän sekä suoraan että henkilöstöyritysten kautta. Tämä näkyy myös henkilöstöalan liikevaihdon laskuna.
Hallitus on leikannut monia työttömien etuuksia, jotta he hakeutuisivat mieluummin kokopäivätöihin.
Vastaajat kritisoivat sitä, että heitä kehotetaan hakemaan töitä, mutta todellisuudessa työpaikkoja ei ole niin paljon kuin hallitus antaa ymmärtää, koska haamutyöpaikat vääristävät tilastoja.
Sekavat rekrytointiprosessit ja puutteet viestinnässä
Ylelle viestineet työnhakijat kertovat, että henkilöstöyrityksen edustaja on voinut hehkuttaa työnhakijan ominaisuuksia ja osaamista, maalaillen hyviä mahdollisuuksia tehtävään. Hakijoille ei kuitenkaan ole kerrottu työnantajan nimeä tai mitään yksityiskohtia työstä.
Jatkokysymyksiin ei ole myöskään vastattu tai annettu tietoa työnhaun etenemisestä. Tämä on aiheuttanut työnhakijoissa epäilyksiä ja turhautumista.
Lopulta hakija on saanut vakioviestin ”valintamme ei nyt kohdistunut sinuun” tai hän ei ole saanut mitään viestiä lopputuloksesta. Ihan samaan tosin syyllistyvät myös työnantajat rekrytoinnissaan.
Kuka tästä hyötyy?
Työnhakijat moittivat henkilöstöyritysten toimintatapoja ja näkivät rekrytointifirmat pääosin välikätenä, joka hyötyy sekä työnantajan että työntekijän kustannuksella.
Heidän mielestä rekrytointiyritykset keskittyvät enemmän hakijatietojen keräämiseen ja niiden myymiseen kuin aidosti auttamaan työnhakijoita työllistymään.
Osa työnhakijoista kritisoi rekrytointiyrityksiä epäeettisestä toiminnasta ja koki niiden saaneen vuosien saatossa liian vahvan roolin työmarkkinoilla.
Vuokratyöntekijöiden heikommat työehdot
Työnhakijoiden mukaan vuokratyöfirmojen kautta syntyvät työsuhteet ovat usein epävarmoja, lyhyitä ja voivat sisältää kohtuuttomia ehtoja.
Vuokratyöntekijät kokevat olevansa heikommassa asemassa verrattuna suoraan palkattuihin työntekijöihin, mitä tulee työehtoihin ja työsuhde-etuuksiin. Vuokratyösuhteet koetaan tästä syystä usein epäreiluiksi.
Työntekijä ei voi siirtyä vuokratyösopimuksen allekirjoittamisen jälkeen vapaasti hänet haluavan työnantajan listoille ilman tuntuvaa korvausta. Sopimuksessa on yleensä jokin määräaika, esimerkiksi puoli vuotta, joka työntekijän pitää ensin työskennellä vuokrafirman kautta.
Näin henkilöstöala vastaa kritiikkiin
Yli 400 henkilöstöalan yritystä edustava HELA kommentoi Ylelle työnhakijoiden kertomaa. Alalla toimii kaikkiaan noin 2 800 yritystä.
HELAn mukaan sen jäsenyritykset eivät kerää hakijatietoja olemattomilla työpaikoilla, ja huomauttaa, että yritykset eivät pyörisi pelkällä hakijarekisterillä. Työnantajat tarvitsevat välillä nopeastikin työvoimaa projektiensa toteuttamiseen.
Työllistäminen on henkilöstöalan bisnestä, joten alan yritykset yrittävät kaikkensa, jotta työnhakijat työllistyisivät kehnosta taloustilanteesta huolimatta.
HELA vetoaa myös omaan tutkimukseensa, jonka mukaan vuokratyöntekijät ovat tyytyväisiä työsuhteeseensa ja rekrytoinnin hoitoon.
HELA korostaa, että vuokratyössä noudatetaan samoja työehtosopimuksia kuin asiakasyrityksissä ja se tarjoaa monille työmahdollisuuksia, joita he eivät muuten saisi.
– Globaalissa taloudessa työsuhteet ovat pirstaleisempia kuin esimerkiksi 30 vuotta sitten. Henkilöstöala ei voi valitettavasti vaikuttaa siihen.
HELAn mukaan henkilöstöala pyrkii parhaansa mukaan yhdistämään lyhyitä työpätkiä pidemmiksi jaksoiksi.
Ylen tutkiva toimitus jatkaa tämän aiheen selvittämistä. Jos haluat työnhakijana kertoa lisää kokemuksistasi tai sinulla on muuten aiheesta lisätietoa, ota yhteyttä toimitukseen alla olevalla lomakkeella. Voit myös lähettää viestiä osoitteeseen: anne.ali-hokka@yle.fi
Yhteydenotot ovat luottamuksellisia, emmekä julkaise nimeäsi tai vastauksia ilman lupaa.