Suomi oli osa tsaarin Venäjää, kun ensimmäiset junaraiteet rakennettiin, joten on luonnollista, että Suomi otti saman raideleveyden kuin Venäjä. Mutta miksi Venäjä valitsi 1800-luvulla erilaisen raideleveyden kuin Eurooppa?
Ylen toimituksen tavoitti aiheesta suullisesti levinnyt tarina.
Sen mukaan pietarilaiset insinöörit lähtivät Englannista hakemaan oppia junaraiteiden rakentamiseen, mutta kotiin tultuaan unohtivat, olivatko mitanneet raiteiden leveyden sisä- vai ulkoreunasta.
Näin Venäjälle ja Suomeen rakennettiin lopulta leveämmät raiteet kuin muualle Eurooppaan.
Väylävirastosta pitkän uran jälkeen eläkkeelle jäänyt rautateiden historiaa tutkiva Markku Nummelin ei vahvista Ylen toimituksen kuulemaa tarinaa.
– Kun Venäjällä rakennettiin ensimmäisiä pääratoja, siellä otettiin mallia USA:sta. Venäjällä oli insinöörejä Etelä-Carolinasta suunnittelemassa rautateitä, Nummelin kertoo.
Hän toteaa, ettei tarina pietarilaisista insinööreistä näin ollen voi pitää paikkaansa.
Eurooppalainen standardi on venäläistä kapeampi
Myös Suomen rautatiemuseon sisällöntuotantopäällikkö Marina Bergström on kuullut tarinan pietarilaisten insinöörien törttöilystä, mutta hänkään ei vahvista sen todenperäisyyttä.
Bergström muistuttaa, että vuosina 1853–1856 käytiin Krimin sotaa. Venäjä ja Englanti olivat sodassa eri puolilla, joten Bergström ei pidä yllättävänä, ettei Venäjä ottanut mallia Englannin rautateistä.
– Kun oltiin eri puolilla sodassa, ehkä taloudelliset syyt eivät paina niin paljon, että haettaisiin sieltä oppia, Bergström pohtii.
Venäjällä rakennettiin viisi jalkaa eli 1 524 milliä leveitä rautateitä. Myöhemmin Venäjä on kuitenkin uusinut rautatiensä, ja muuttanut niiden leveyksiä. Euroopassa raiteiden yleinen strandardi on 1 435 millimetriä.
Raiteita ei alun perin rakennettu verkostoksi
Rautateiden kaltaisia rakennelmia tehtiin tavaroiden kuljettamiseen pienemmässä mittakaavassa jo paljon ennen varsinaisia rautateitä. Jo tuhansia vuosia sitten Mesopotamiassa rakennettiin raiteita puusta.
– Kun ensimmäisiä ratoja aikanaan rakennettiin, ei ollut mitään standardeja. Niitä lähdettiin tekemään eri paikoissa eri tavalla, ja se lähti ehkä enemmän siitä, että kuka oli rakentamassa ja millä tavalla niitä rakennettiin, Bergström kertoo.
Edes Englannissa, missä junaratoja oli 1800-luvulla enemmän kuin muualla, ei Bergströmin mukaan ajateltu aluksi, että rautatiet tulisivat muodostamaan laajan rataverkon.
Ensimmäisen käyttökelpoisen höyryveturin rakentanut George Stephenson suunnitteli myös ensimmäisiä rautateitä.
– Stephensonin suunnittelussa raideleveys on sama kuin sikäläisten kärryjen yleinen pyörien väli, Bergström kertoo.
Suomen ensimmäinen VR:n rautatie aloitti säännöllisen liikenteen 17. maaliskuuta 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välillä. Sitä ennenkin Suomessa oli rautateillä tavaraliikenteen kuljetusta, mutta virallisena Suomen henkilöliikenteen syntymäpäivänä pidetään tuota maaliskuista päivää 163 vuotta sitten.
Suomen raiteet saattavat kaventua
Suomi suunnittelee siirtymistä eurooppalaiseen standardiraideleveyteen. Liikenneministeri Lulu Ranteen mukaan hallituksen on tehtävä kansallinen päätös raideleveyden muuttamisesta heinäkuuhun 2027 mennessä.
Nummelin korostaa, että maailmassa on hyvin paljon eri levyisiä rautateitä. Euroopassakaan kaikki rautatiet eivät ole standardien mukaisia. Monissa maissa päärautatiet ovat standardimitassa, mutta niiden lisäksi on muita rautateitä. Leveydet vaihtelevat jopa alle metriin.
Suomen leveät raiteet ovat Nummelinin mukaan etu.
– Jos raideleveyttä kavennetaan, vaunujen kapasiteetti pienenee ja kilpailukyky heikkenee, hän kertoo.
Hän pitää kuitenkin ihan järkevänä rakentaa eurooppalaisen standardin mukaisia raiteita pohjoisen länsirajan läheisyyteen.
Keskustelu aiheesta sulkeutuu torstaina klo 23.