Kun rovaniemeläinen Neeta Murtomäki osallistui mielenosoitukseen Kemin sellutehtaalle johtavalla tiellä syksyllä 2023, hän oli joutua yliajetuksi.
– Auto ajoi lujaa päin ja jarrutti ihan viime metreillä, Murtomäki kertoo tapahtumista.
Poliisi saapui paikalle vasta myöhemmin, vaikka osallistujat olivat soittaneet hätäkeskukseen ja kertoneet heihin kohdistuvasta uhasta.
Murtomäki uskoo, että vaaratilanne syntyi, koska poliisi oli väärässä paikassa ohjaamassa liikennettä.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on tarkkaillut mielenosoituksia Suomessa kolmen vuoden ajan. Yksi Amnestyn raporteissa toistuva huomio on alueelliset erot poliisin toiminnassa.
– Havaintojen mukaan poliisi tuntee ihmisten oikeuksia ja kokoontumisvapautta huonosti ja tekee aika erilaisia tulkintoja eri puolilla Suomea, Amnestyn Suomen osaston viestinnän asiantuntija Iina Lindeman kertoo.
Kemin mielenosoituksessa Amnesty ei ollut paikalla.
Lapin poliisin mukaan tieto Kemin mielenosoituksesta tuli aamulla hätäkeskuksen kautta, eikä kokoontumisesta oltu tehty poliisille ilmoitusta etukäteen.
Ylikomisario Mika Lauri kertoo, että poliisipartio oli paikalla 12 minuutissa.
Tutkija: Poliisin käytännöt vaihtelevat
Kemin mielenosoitusta seurasi myös Helsingin yliopiston tutkija Georg Boldt. Hän kertoo, että sivullisten autojen lisäksi yksi rekoista hivuttautui uhkaavasti kohti mielenosoittajia.
Boldtin mielestä poliisit nousivat autostaan liian myöhään turvaamaan mielenosoittajia.
Elokapinaa ja korkean riskin aktivismia osallistuvan havainnoinnin keinoin tutkiva Boldt on pannut merkille poliisin vaihtelevat käytännöt mielenosoituksissa eri puolilla Suomea.
– Elokapinan tapauksessa olen nähnyt, että pohjoisessa poliisilla näyttäisi olevan hiukan erilaiset otteet kuin etelässä. Etenkin Helsingin poliisi on tottuneempi mielenosoitustilanteisiin, kun taas Lapissa tuntuu olevan hyvin vaihtelevia käytäntöjä, miten toimitaan.
Boldt on ollut tutkijana mukana myös Elokapinan Aalistunturin mielenosoituksissa. Siellä poliisi esimerkiksi esti kuvaamisen, mille ei poliisihallituksen myöhemmin tekemän selvityksen mukaan ollut riittäviä perusteita.
En usko, että mitään hyvää voidaan saavuttaa vandalismilla tai väkivallalla.
Neeta Murtomäki, ympäristöaktivisti
Amnestyn selvityksen mukaan toisistaan poikkeavat mielenosoituskäytännöt näkyivät erityisen hyvin vuoden 2023 Luontomarssilla, joka järjestettiin samana päivänä 18 eri paikkakunnalla.
Eroja esimerkiksi liikenteenohjauksessa
Alueellinen epäjohdonmukaisuus ilmeni esimerkiksi eroina liikenteenohjauksessa ja mielenosoitusten turvaamisessa.
Joillakin paikkakunnilla poliisi pyysi mielenosoittajia hankkimaan liikenteenohjaajan tai järjestyksenvalvojan, vaikka mielenosoitusten turvaaminen on lähtökohtaisesti poliisin tehtävä, Amnestyn Iina Lindeman sanoo.
– Esimerkiksi Helsingissä poliisi saapuu automaattisesti itse ohjaamaan liikennettä. Helsingissä mielenosoituksia järjestetään enemmän, ja rutiinit ovat ehkä siksi selkeämmät kuin monessa muussa osassa maata.
Kuopiossa poliisi ei Amnestyn raportin mukaan saapunut turvaamaan Luontomarssia tai ohjaamaan liikennettä, vaikka mielenosoituksesta oli tehty ilmoitus ennakkoon ja järjestäjät soittivat myös hätänumeroon. Myös Vaasassa järjestäjillä oli raportin mukaan vaikeuksia saada poliisi ohjaamaan liikennettä mielenosoituksen ajaksi.
Tampereella ja Joensuussa poliisi vaati Luontomarssin järjestäjiä asettamaan liikenteenohjaajia. Lisäksi Kuopiossa, Rovaniemellä ja Joensuussa marssien ei annettu kulkea ajoradalla, vaikka muissa kaupungeissa se sallittiin, Amnestyn raportissa kerrotaan.
Poliisi: Kyse on resursseista
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Konsta Arvelin sanoo, että poikkeavissa käytännöissä kyse on pitkälti poliisin resursseista.
– Ei poliisin toiminnassa ole mitään eroa sen suhteen, miten mielenosoituksia turvataan. Mutta siinä on ero kuin yöllä ja päivällä, osoitatko mieltäsi Helsingissä, jossa poliisilaitoksella on resurssia mielenosoitusten turvaamiseen aivan eri tavalla kuin vaikka käsivarren Lapissa.
Arvelinin mukaan kyse on siis siitä, miten hyvin poliisi eri puolilla Suomea ehtii turvaamaan kokoontumisvapauden käyttämistä.
Poliisihallitus ei ole nähnyt tarvetta kouluttaa poliiseja erikseen mielenosoitustilanteita varten. Kokoontumisvapauden turvaaminen on poliisille perustehtävä, Arvelin sanoo.
– Ei siitä erityisemmin tarvita mitään tarkempaa ohjeistusta, koska se on hyvin pitkälle sitä, mitä poliisi päivittäin tekee eli ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta.
Tutkija: Poliisi ei aktiivisesti turvaa mielenosoittajia
Elokapinaa tutkivan Boldtin mukaan poliisin vaihtelevat käytännöt näkyvät myös Helsingin sisällä esimerkiksi siinä, kuinka selkeät poistumiskäskyt mielenosoittajille annetaan ennen kiinniottoa.
Hänen kokemuksensa mukaan poliisi voi olla paikalla, mutta ei välttämättä tee aktiivisesti mitään turvatakseen mielenosoittajia.
Vaaratilanteita syntyi esimerkiksi UPM:n Kymin tehtaan mielenosoituksessa. Amnestyn mukaan ihmisten päälle yritettiin ajaa autolla, mutta poliisi pitää väitettä kohtuuttomana.
– Poliisi ei reagoinut näihin tilanteisiin, ja vasta monen tunnin jälkeen poliisit nousivat autoista. Se rauhoitti tilannetta, kun autoilijat näkivät poliisit jalkautuneina, Boldt sanoo.
Hän uskoo, että viranomaisten epäjohdonmukainen toiminta voi synnyttää epäluottamusta poliisia kohtaan.
Sekä Ylen haastattelemat poliisit että Amnestyn Iina Lindeman korostavat, että valtaosa mielenosoituksista sujuu Suomessa hyvin ja rauhanomaisesti.
Kovat asenteet voivat nostaa kovia keinoja
Lindeman ja poliisihallituksen Arvelin nostavat molemmat esille myös median roolin negatiivisten tarinoiden vahvistajana.
– Uskon, että positiivisempi narratiivi voisi toimia kannustuksena, että jokainen ihminen Suomessa voisi kokea, että tämä on myös asia, mikä on minulle mahdollinen, Lindeman sanoo.
Myös tutkija Georg Boldt toivoo, että ihmiset uskaltavat osoittaa mieltään jatkossakin.
Hän on kuitenkin huolissaan Euroopasta kantautuvista asenteista ja siellä ympäristöaktivisteille annetuista entistä kovemmista tuomioista. Suomessakin Elokapinan kieltämisestä on tehty kansalaisaloite ja kansanedustajan kirjallinen kysymys hallitukselle.
Boldt on huolissaan kovemmista asenteista siksi, että se voi vaikuttaa ihmisten haluun osallistua aktivismiin. Hän näkee tilanteessa myös vakavamman uhkan.
– Jos rauhanomaisia mielenosoittajia, jotka toimivat omin kasvoin ja kantavat vastuunsa, käsitellään kovin kovakouraisesti, saattaa olla, että saamme huomattavasti radikaalimpia mielenosoituskäytäntöjä myös Suomeen.
