Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Tänä keväänä on sovittu yli miljoonan suomalaisen palkankorotuksista.
Yle kokosi tiedot yhteen ja selvitti, millaisia palkankorotuksia eri aloille on luvassa.
Korotusprosentti lähes joka alalla on hämmästyttävän sama: 7,8 kolmessa vuodessa. Se ei kerro kuitenkaan kaikkea.
Esimerkiksi poliisien palkka nousee tänä vuonna heinäkuussa 2,4 prosenttia. Vanhemmalle konstaapelille Seppo Ijäkselle se tarkoittaa 90 euron lisää joka kuukausi.
Alla olevasta koneesta näet, kuinka paljon oma palkkasi nousee.
Kirjoita koneeseen tämän hetkinen kuukausipalkkasi.
Voit tarkistaa alla olevasta taulukosta, paljonko palkat nousevat alallasi.
Tarkista alasi korotusprosentti tästä:
Tiedot eri alojen palkankorotuksista perustuvat akateemisesti koulutettujen etujärjestön Akavan tietoihin. Tiedot koskevat noin 1,4 miljoonaa palkansaajaa.
Maksimista tuli myös minimi
Palkat ovat nousseet jo pitkään kaikilla aloilla samansuuntaisesti, vientialojen mallin mukaisesti.
Tänä vuonna kaikki ei ole kuitenkaan niin kuin ennen.
Riitatilanteissa valtakunnansovittelijan luokse on turha mennä hakemaan vientialoja korkeampia korotuksia. Uusi laki rajoittaa valtakunnansovittelijaa siten, että hän ei voi antaa vientialojen palkankorotusprosenttia korkeampia sovintoesityksiä.
Valtakunnansovittelija on taho, jonka pakeille joutuvat ne neuvottelijat, jotka eivät saa keskenään sovittua korotuksista ja muista työehdoista.
Suomeen on syntynyt palkkojen korotuksen vientivetoinen malli, jota uusi laki vahvistaa.
Sen, että vaikkapa tarjoilijoiden, autonkuljettajien, insinöörien ja arkkitehtien palkat nousevat yleisesti 7,8 prosenttia, päättivät tavallaan vientialojen työnantajien ja työntekijöiden neuvottelijat.
Vientialojen yrityksiä edustaa pääasiassa Teknologiateollisuuden työnantajat ja työntekijöitä etenkin Teollisuusliitto. Ne väänsivät kättä työehdoista ja alansa palkoista viime syksystä saakka ja pääsivät sopimukseen alkuvuodesta.
Helmikuun lopulla ne kertoivat, että alan palkat nousevat 7,8 prosenttia seuraavan kolmen vuoden aikana.
Sitä ei ole ylitetty, mutta ei sitä ole alitettukaan. Näistä prosenteista muodostui yleinen linja.
– Katosta tuli myös lattia, johtava tutkija Merja Kauhanen kuvailee tilannetta.
Kauhanen työskentelee Työn ja talouden tutkimuksessa Laboressa ja on seurannut pitkään työmarkkinoiden muutoksia.
Kaikille työntekijöille yleinen 7,8 prosentin korotus ei tullut helposti.
Palkankorotus merkitsee poliisille arvostusta
Osa työntekijöistä taisteli lakkoilemalla palkankorotuksensa puolesta. Näin tekivät esimerkiksi poliisit.
Poliisit eivät hyväksyneet 6,3 prosentin korotusta, jota valtiotyönantaja tarjosi. Loppujen lopuksi palkka nousee yleisen korotuksen verran eli tutut 7,8 prosenttia kolmessa vuodessa.
Vanhempi konstaapeli Seppo Ijäs on tyytyväinen korotukseen.
– Koen että me todellakin ansaittiin se palkankorotus työn haastavuuden takia, Ijäs sanoo.
– Ja kyllähän se kertoo siitä, että arvostetaanko meidän työtä ja ammattia.
Ijäs työskentelee Itä-Uudellamaalla Porvoossa.
Lakkoilu työehtojen puolesta jatkuu yhä edelleen muutamalla alalla. Lentäjien pitkään jatkuneet työtaistelutoimet työtaistelutoimet ovat nyt katkolla, mutta sopimusta ei vielä ole.
Myös arkkitehtien neuvottelut ovat jumissa ja arkkitehdit uhkaavat lakolla.
Korotuksella saa tankillisen bensaa
Seppo Ijäs odottaa heinäkuuta. Silloin tilille napsahtaa ensimmäinen noin 90 euron korotus.
– Ajattelen niin, että se on vaikkapa tankillinen bensaa autooni, Ijäs laskeskelee.
Palkankorotus siis tuntuu Ijäksen taloudessa. Tulot ennen veroja ja sosiaalimaksuja ovat nyt keskimäärin 3800 euroa kuukaudessa. Kolmessa vuodessa kuukausipalkka nousee yli 300 euroa kuussa.
Ijäkselle palkankorotuksen suurin merkitys on kuitenkin henkinen.
– Eihän se hirveän iso raha ole, mutta koen, että yhteiskunta arvostaa työtäni yhä edelleen, Ijäs kertoo.
Ijäs lähtee työvuoroihinsa hyvällä mielellä jatkossakin.
Yksi saakin vähän, toinen paljon
Sama yleinen korotusprosentti hämää jonkin verran. Osa palkankorotuksista päätetään täysin yritysten sisäisesti.
– Varsin monilla toimialoilla on mahdollista neuvotella hyvinkin suuri osa tästä korotuksesta paikallisesti, jos siitä päästään yksimielisyyteen, pääekonomisti Penna Urrila Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta sanoo.
Etenkin vientialoilla teknologiateollisuudessa ja kemian alan yrityksissä voi tehdä juuri näin. Palkoista sovitaan paikallisesti yrityksessä. Toinen voi saada enemmän ja toinen vähemmän.
Tämä koskee joillakin muilla aloilla etenkin toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä, esimerkiksi projektipäälliköitä, tuotekehitysinsinöörejä, konsultteja, ohjelmistosuunnittelijoita.
Jos yrityksen sisällä ei päästä sopuun palkankorotusten jaosta, homma hoidetaan liittojen välisen perälautasopimuksen avulla. Tämän jutun alussa sellaiset sopimukset on merkitty tähdellä.
Suuri osa palkankorotuksista tapahtuu yleiskorotuksena. Silloin kaikkien palkat nousevat yhden ja saman prosentin mukaan. Jutun alussa olevasta taulukosta näkee, että näin tehdään monissa työntekijäportaan sopimuksissa. Kaikkia koskevan yleiskorotuksen saavat niin vartijat, autonkuljettajat, tarjoilijat, kokit, myyjät, huoltomiehet, farmaseutit, kirvesmiehet ja valtiolla kaikki, myös korkeakoulutetut.
Osa palkankorotuksista taas jaetaan yleiskorotuksen ja yrityksessä jaettavan erän yhdistelmänä. Esimerkiksi pankkien ja muiden rahoitusalan johtajat, controllerit, kehityspäälliköt ja lakimiehet saavat palkankorotuksensa näin. Kaikille on varmaa vain yleiskorotuksen suuruinen palkannousu. Vaihtelua eri työtehtävien ja tai yksittäisten ihmisten välillä voi olla paljon.
Suurimmat korotukset menevät kuntiin ja soteen
Toisaalta, missään ei ole kielletty yksittäistä työnantajaa maksamasta yleistä linjaa suurempaa palkankorotusta kaikille omille työntekijöilleen.
Koneesta erottuukin yksi ala ylitse muiden.
Kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijät saavat muita suuremmat korotukset. Aloille on sovittu monivuotinen palkkojen korotusohjelma. Korotuksia kertyy 1,8 prosenttiyksikön verran vuoteen 2028. Yleiskorotuksen kanssa palkankorotusprosentti kipuaa reilusti yli yhdeksän prosentin.
Palkat nousevat siis yleistä linjaa enemmän.
Poliisin palkan maksaa valtio
Poliisi Seppo Ijäksen palkan maksaa valtio.
Valtio velkaantuu ja maan hallitus leikkaa kuluja sosiaaliturvasta, terveydenhuollosta ja monesta muusta ihmisten hyvinvointiin menevästä kohteesta.
Ijäs kokee silti, että yleisen linjan mukainen palkankorotus kuuluu poliisille.
– Uskon että niitä säästöjä löytyy muualtakin, Ijäs sanoo.
Ijäs kokee, että poliisi on liian tärkeä kohde säästöille.
– Me turvataan yhteiskunnan sisäinen rauha.
Seppo Ijäkselle palkankorotus kertoo työn arvostuksesta. Kysymys on yhtä paljon henkipuolen asiasta kuin euroista.
Korjaus 24.5.2025 kello 12.00: Korjattu tekstiin poliisien palkankorotusprosentti 2,4:ksi vuonna 2025 ja korotuskuukausi heinäkuuksi. Alun perin jutussa oli, että korotus olisi 2,5 prosenttia ja korotuskuukausi kesäkuu.