THL:n raportti: Vain noin puolet suomalaisista luottaa terveyspalveluihin

THL:n tuoreen raportin mukaan asiakastyytyväisyys sosiaali- ja terveyspalveluissa on pysynyt korkealla, mutta luottamus järjestelmän toimivuuteen on heikentynyt selvästi.

Asiakas astuu sisälle Sevettijärven terveysasemalle.
Vaikka usko järjestelmään horjuu, kaksi kolmesta tutkimukseen osallistuneesta koki viimeisimmän vastaanottokäyntinsä olleen myönteinen kokemus. Kuva: Sara Kelemeny / Yle

Vuonna 2024 vain noin puolet suomalaisista ilmoitti luottavansa terveyspalveluihin ja vielä harvempi sosiaalipalveluihin. Luottamus järjestelmän toimivuuteen on heikentynyt selvästi, selviää THL:n Terve Suomi -tutkimuksen raportista.

Samaan aikaan kaksi kolmesta terveyspalvelujen käyttäjästä ja hieman yli puolet sosiaalipalvelujen käyttäjistä kuitenkin arvioi, että viimeisin vastaanottokäynti oli myönteinen kokemus.

– Suomessa tehtiin merkittävä uudistus, kun palvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Tuoreet tulokset osoittavat, että asiakaskohtaamisten laatu on säilynyt vahvana, eivätkä kansalaisten kokemukset palvelujärjestelmästä asiakkaan näkökulmasta ole uudistuksen jälkeen valtakunnallisesti heikentyneet, sanoo THL:n johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotteessa.

Vuonna 2024 vain noin puolet suomalaisista luotti terveyspalvelujen toimintaan, kun vielä vuonna 2020 osuus oli 76 prosenttia. Sosiaalipalveluihin luottavien osuus laski samalla ajanjaksolla 60 prosentista 42 prosenttiin. Luottamuksen tasossa oli myös alueellisia eroja.

– Huoli järjestelmän toimivuudesta on lisääntynyt selvästi väestön keskuudessa, sanoo THL:n johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen tiedotteessa.

– Luottamuksen palauttaminen on yksi sote-järjestelmän kohtalon kysymyksistä. Ilman luottamusta horjuu myös järjestelmän oikeutus.

Vuonna 2024 joka neljäs lääkäripalveluja tarvinneista koki, ettei saanut niitä riittävästi tarpeeseensa nähden. Yli 800 000 ihmistä koki siis lääkäripalvelut riittämättömiksi. Osuus kasvoi vuosien 2018–2022 välillä erityisesti työikäisillä miehillä ja naisilla.

Korkeat asiakasmaksut vaikeuttavat palvelujen saamista

Hankaluudet saada terveyspalveluja korkeiden maksujen vuoksi olivat yleisempiä vuonna 2024 kuin kuusi vuotta aiemmin. Vuonna 2024 joka kolmas terveyspalvelujen käyttäjä ja kaksi viidestä sosiaalipalvelujen käyttäjästä koki korkeiden asiakasmaksujen haitanneen palvelujen saamista. Erityisen hankalana tilanteen kokivat eläkeikäiset: yli 40 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä koki asiakasmaksujen vaikeuttaneen palvelujen saamista.

Terve Suomi -tutkimus tuottaa ajankohtaista ja vertailukelpoista tietoa Suomessa asuvien aikuisten terveydestä, hyvinvoinnista ja palvelukokemuksista. Vuoden 2024 kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 26 682 vähintään 20-vuotiasta henkilöä.