Paljon parjatun Hitas-järjestelmän tilalle suunnitellaan Helsingissä asuntoja, joita voivat ostaa muut kuin parhaiten tienaavat.
”Vuokralla omaksi” -mallissa asunnon voisi ostaa, kun on ensin asunut siinä vuokralla. Asukkaiden valinnassa käytetään tulorajoja ja rakentaminen saa valtion korkotukea.
Helsingin mallin takaa löytyy kuitenkin samoja riskejä kuin Rakennusyhtiö Lakean taloyhtiöissä, jotka ovat ponnistaneet otsikoihin viime päivinä.
Lakean omistamia taloyhtiöitä on haettu konkurssiin noin 4,5 miljoonan euron velkojen takia. Seurauksena yksittäiset asukkaat voivat menettää isoja pääomia, jopa 50 000 euroa.
Konkurssiuhan alaisissa 19 taloyhtiöissä on sovellettu samantyyppistä mallia, jolla Helsinki aikoo nyt korvata Hitaksen osittain.
Lakean mallia on käytetty yhtenä lähtökohtana Helsingin uudistustyössä.
Helsingin kaupunki kuitenkin toppuuttelee, että se tiedostaa Lakean ongelmat. Helsingin mallissa on myös monia eroja Lakeaan.
Lakean Omaksi-mallissa asukkaan pitää maksaa ensin seitsemän prosenttia asunnon hinnasta.
Asunnon voi 20 vuoden vuokra-ajan jälkeen ostaa. Silloin alkumaksu ja osa maksetuista vuokrista hyvitetään.
Jos vuokralainen irtisanoutuu, kynnysraha ja osa vuokrista pitäisi palauttaa, mihin Lakea ei viime aikoina ole kyennyt.
Asuntokauppa ei käy ja kulut nousivat
Lakean toimitusjohtajan Timo Mantilan mukaan konkurssiuhkien taustalla on kohonnut korkotaso ja asuntokaupan yleinen hyytyminen.
Omaksi-sopimuksissa on ollut lähtijöitä enemmän kuin tulijoita. Kaikkia asukkaiden pääomia on mahdotonta palauttaa, kun kynnysmaksujen virta sisään on ehtynyt, rahat ovat kiinni seinissä ja talous on muutenkin kuralla.
Myös Helsingin kaavailemassa Vuokralla omaksi -mallissa aiotaan periä kynnysmaksu, jonka asukas saa halutessaan takaisin.
Mallia arvioinut konsulttiyhtiö Pelarcon totesi, että suurimmat riskit liittyvät nimenomaan asukkaiden omarahoitusosuuksien käyttöön ja niiden palautuksiin.
Helsingin asunto-ohjelmapäällikkö Hanna Dhalmannin mukaan asiaan on paneuduttu laskelmilla ja tarkastelemalla sitä, miten riskejä hallitaan.
– Jos suuri osa asukkaista lähtisi, eikä tilalle saataisi tavallisiakaan vuokralaisia, niin silloin oltaisiin nopeasti ongelmissa, sanoo Dhalmann.
Dhalmannin mukaan Helsingin mallissa riskejä pienentää Lakeaan verrattuna korkotukilainan ehdot, nopeampi mahdollisuus lunastukseen sekä pienemmät pääomien palautukset.
Kynnysrahaa peritään vain viisi prosenttia asunnon arvosta.
Jos asukas irtisanoutuu, kynnysrahalle ei saa indeksikorotuksia eikä lainan lyhennyksiä palauteta, mitä moni voi pitää epäoikeudenmukaisena.
– Tämä on kuitenkin hyvä juttu kokonaisuudelle ja yhtiölle riskinhallinnan kannalta, sanoo Dhalmann.
Helsingissä asuntojen vuokra-ajaksi halutaan 5–8 vuotta aiemmin suunnitellun 10 vuoden sijaan. Lyhyempi jakso vaatisi valtion korkotukeen liittyvää lakiuudistusta.
Helsingin mallissa asukkaan vuokra kohdistettaisiin lain määrämällä tavalla sen taloyhtiön kuluihin, jossa hän asuu.
– Vuokria ei voi tasata taloyhtiöiden välillä, sanoo Dhalmann.
Hän uskoo, että tulevien talojen sijainti nimenomaan Helsingissä on omiaan vähentämään riskiä asukaspulasta huonoinakin aikoina.
Vuokralla omaksi -taloyhtiöitä rakentamaan ja hallinnoimaan aiotaan perustaa uusi kaupungin tytäryhtiö.
- Katso Yle Areenasta: Hitas-asunnoilla keinottelevat sijoittajat suututtavat helsinkiläisiä. Asuntosijoittajat ovat ostaneet kaupungin säätelemiä kohtuuhintaisia asuntoja ja laittaneet ne suoraan vuokralle. Tv-uutiset vuodelta 2012.