Uusien maatalousyrittäjien määrä on lisääntynyt Suomessa reippaasti. Tuoretta tilastoa voi pitää yllätyksenä, sillä maatilojen kokonaismäärä vähenee edelleen.
Kärköläläinen Emmi Viitanen, 29, on yksi uusista yrittäjistä. Viitanen päätti jatkaa sukutilaa vanhempiensa jälkeen.
– Haluan tehdä työtä, jolla todella on merkitys.
Viitanen pitää puolisoineen Juholan tilaa, jonka tuotantosuunta vaihtui sukupolvenvaihdoksen myötä. Lypsykarjasta luovuttiin, ja tilalle tuli vuohia. Viitasen mukaan lypsykarjatilan jatkaminen olisi vaatinut suurempia investointeja.
Juholan tila sijaitsee Päijät-Hämeessä, jossa sukupolvenvaihdoksia on onnistuttu tekemään enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Alan uusien yrittäjien kasvanutta määrää kuvastaa nuorten viljelijöiden aloitustuki, jota on myönnetty parin viime vuoden aikana selvästi aiempaa enemmän.
Suomen maatalouspolitiikan tavoitteena on 250 sukupolvenvaihdosta eli uutta yrittäjää vuodessa. Tavoite ylittyi selvästi viime vuonna, kun nuoren viljelijän aloitustukia ja nuoren elinkeinoharjoittajan aloitustukia myönnettiin yhteensä 296 yrittäjälle. Yle pyysi tiedot myönnettyjen tukien määrästä maa- ja metsätalousministeriöstä.
MTK: n maatalousjohtaja Johan Åberg pitää käännettä ilahduttavana.
– Käänne on merkittävä ja hieman yllätyskin.
Åbergin mukaan nuorten yrittäjien luottamusta tulevaan on vahvistanut muun muassa keskustelu huoltovarmuudesta, vaikka se ei vielä näy maatalousyrittäjien tilipussissa.
– Yrittäjät katsovat pidemmälle eteenpäin ja uskovat, että kotimaisen tuotannon merkitys ja kysyntä kasvavat.
Muuttunut ilmapiiri houkuttelee
Uusien yrittäjien määrää selittää Åberin mukaan myös se, että mahdollisuudet ryhtyä tilan pitäjäksi ovat lisääntyneet viime vuosina: tiloja vuokrataan ja myydään entistä enemmän myös suvun ulkopuolelle. Vielä viitisen vuotta sitten näin ei useinkaan tapahtunut.
Åbergin mukaan myönteistä kehitystä selittää osaltaan myös talouden paremmat tulevaisuudennäkymät ja korkotason lasku. Åberg sanoo, että takavuosina alan tulevaisuuden näkymät eivät houkutelleet uusia yrittäjiä alalle.
– Maatalousyrittäjiä lähinnä vain syyllistettiin ympäristöongelmista, eikä alan merkityksestä ja tulevista mahdollisuuksista puhuttu.
Nyt ilmapiiri maatalouden ympärillä on muuttunut.
– Tämä houkuttelee etenkin nuoria yrittäjiä maatalouden pariin.
Åberg korostaa, että suunnan pitäisi pysyä jatkossa samanlaisena.
– Tämä edellyttää parempia tuottajahintoja ja vakaata maatalouspolitiikkaa, ilman yllättäviä tukileikkauksia.
Alan myönteisen kehityksen jatkuminen ei siis ole itsestään selvää. Åberg muistuttaa, että maatilojen määrä vähenee edelleen, noin 1 000 tilan vuosivauhtia. Suomessa on nykyisellään noin 40 000 maatilaa.
– Maatalouden kannattavuuden olisi parannuttava, jotta kehitys jatkuisi hyvänä.
Viljely innostaa eläimiä enemmän
Kotieläintuotannossa tilanne on edelleen synkkä. Kotieläintiloilla sukupolvenvaihdoksia ei ole onnistuttu toivotusti toteuttamaan.
Åbergin mukaan vaihdoksia on tehty vilkkaimmmin kasvinviljelytiloilla, joilla viljellään esimerkiksi viljaa, perunaa ja sokerijuurikasta.
Åbergin mukaan viimeaikainen jauhelihapula on esimerkki siitä, kun lihantuotannon kannattavuus on pitkään liian heikolla tasolla.
– Tilat eivät investoi, eikä tuotanto näin ollen seuraa kysynnän kasvua.
Viime viikkoina on uutisoitu useasti lihatilojen heikosta kannattavuudesta ja kauppojen hyllyillä näkyvästä jauhelihapulasta.
– Sama voi olla edessä myös muun maatalouden osalta, kuten maidon- tai sianlihantuotannossa, jos kannattavuus ja toimintaedellytykset eivät parane.
Tilojen koko ei voi kasvaa loputtomasti
Ruuantuotannon määrä on pysynyt Suomessa lähes entisellä tasolla, vaikka maatilojen määrä on vähentynyt. Samaan aikaan kun tiloja on lopettanut, osa on kasvanut entisestään.
Åbergin mukaan kehitys ei voi jatkua loputtomiin.
– Jos tilojen määrä vähenee entisestään, tämä tulee näkymään ruuantuotannossa. Etenkin kotieläintuotannossa.
Juholan tilalla Kärkölässä oltiin tyytyväisiä, kun jatkaja löytyi suvusta. Emmi Viitanen päätti jatkaa tilaa perustellisen pohdinnan jälkeen. Maatalousyrittäjäksi ryhtyminen ei ollut itsestään selvää, vaikka Viitanen oli opiskellut alaa Helsingin yliopistossa.
– Kypsyttelin ajatusta pidemmän aikaa.
Nyt Juholan tilan navetta on remontoitu lypsykarjan sijaan vuohille sopivaksi. Nykyisellään tilalla on noin sata vuohta, mutta määrä saattaa kasvaa jo lähiaikoina jopa kolmeensataan. Kasvaessaan tila olisi Suomen suurin vuohenlihan tuottaja.
– Vuohenliha näyttäisi menevän hyvin kaupaksi etenkin pääkaupunkiseudun etnisissä myymälöissä.
Alueelliset erot alan kehityksessä ovat kuitenkin suuria. Uusia yrittäjiä on eniten Lounais- ja Länsi-Suomessa. Sen sijaan Itä- ja Pohjois-Suomessa uusia yrittäjiä aloittaa selvästi vähemmän.