Sosiaali- ja terveysministeriön asettama kolmikantainen työryhmä on saanut valmiiksi esityksensä siitä, miten Suomen tulisi panna täytäntöön EU:n palkka-avoimuutta koskeva direktiivi.
Direktiivin avulla pyritään parantamaan sukupuolten palkkatasa-arvoa ja kaventamaan miesten ja naisten välisiä palkkaeroja. Palkka-avoimuudella viitataan siihen, että palkkauksen tulisi olla mahdollisimman läpinäkyvää.
Kolmikantaisen eli hallituksen sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen muodostaman työryhmän valmistelu meni jatkoajalle, mutta työ ei siitäkään huolimatta päättynyt yksimieliseen tulokseen.
Luonnokseen jätettiin kolme erillistä täydentävää tai eriävää mielipidettä.
Lisävelvollisuuksia yli 100 hengen yrityksille
EU-direktiivi antaa työntekijälle oikeuden saada tietoa samaa ja samanarvoista työtä tekevien palkkatasosta.
Kolmikantainen työryhmä ehdottaa, että vähintään 100 työntekijää työllistävillä työnantajilla tulisi jatkossa olla velvollisuus ilmoittaa tasa-arvovaltuutetulle direktiivin edellyttämät palkkaeroja koskevat tiedot.
Näiden yritysten on myös jatkossa tehtävä palkka-arviointi yhdessä henkilöstön edustajien kanssa tiettyjen edellytysten täyttyessä.
Myös työntekijällä taas tulisi ehdotuksen mukaan olla oikeus saada pyynnöstä tietoa samaa tai samanlaista työtä tekevien työntekijäryhmien keskipalkkatasoista.
Työnantajan velvollisuutena olisi myös varmistaa läpinäkyvä palkkaneuvottelu antamalla työnhakijalle hyvissä ajoin tieto alkupalkasta tai sen vaihteluvälistä.
Direktiivi ei tarkoita, että kaikkien työntekijöiden palkkatiedot muuttuvat julkisiksi tai että kaikille samankaltaisissa tehtävissä toimiville tulisi maksaa samaa palkkaa.
Työnantajaa koskee kuitenkin jo nykyisellään velvollisuus perustella erot eri työntekijöiden palkkatasossa.
Esityksessä ehdotetaan, että työnantajalle voidaan myös määrätä laiminlyöntimaksu, mikäli se ei noudata velvollisuuksiaan koskien yhteistä palkka-arviointia.
Työntekijällä olisi ehdotuksen mukaan kolme vuotta aikaa vaatia korvauksia kokemastaan palkkasyrjinnästä.
Työryhmä esittää muutettavaksi muun muassa lakeja naisten ja miesten tasa-arvosta, tasa-arvovaltuutetusta, tilastokeskuksesta, tulotietojärjestelmästä ja sakon täytäntöönpanosta.
Työryhmä ei ollut yksimielinen
Työryhmään osallistui edustajia sosiaali- ja terveysministeriöstä, oikeusministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, työmarkkinakeskusjärjestöistä sekä tasa-arvovaltuutetun ja tietosuojavaltuutetun toimistoista.
Luonnokseen jätettiin kolme erillistä täydentävää tai eriävää mielipidettä.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Kirkon työmarkkinalaitos KiT ja Suomen Yrittäjät katsovat eriävässä mielipiteessään, että direktiivin täytäntöönpanon valmistelu on ollut puutteellista.
Mielipiteen mukaan luonnos ei ole toteuttamiskelpoinen, vaan se edellyttää huomattavia muutoksia.
Esitettävien muutosten vaikutuksia erityisesti työnantajien kustannuksiin on EK:n, KT:n, KiT:n ja Suomen Yrittäjien mukaan arvioitu ”jopa vähätellen”.
Tahojen mukaan luonnos myös ylittää Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman kirjauksen, jonka mukaan palkka-avoimuutta tullaan edistämään vain EU-direktiivin minimisäännösten mukaisesti.
Todellisuudessa EU-maille on täysin mahdollista säätää vielä direktiiviä pidemmälle menevistä velvoitteista sukupuolten välisen palkkatasa-arvon edistämiseksi.
SAK ja korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava jättivät luonnokseen täydentävän, STTK eriävän mielipiteensä.
Molemmissa kritisoidaan hallituksen linjausta siitä, että EU-direktiivi palkka-avoimuudesta halutaan panna täytäntöön vain minimissään.
Mielipiteiden mukaan palkkaraportointi- ja arviointivelvoitteet tulisi ulottaa vähintään 30 työntekijän työpaikkoihin. Tahot vaativat myös tehokkaampia seuraamuksia työnantajalle velvoitteiden laiminlyönnistä sekä parempaa määrittelyä samanarvoiselle työlle.
STTK:n eriävässä mielipiteessä huomautetaan myös, että Suomi on jo saanut kansainvälisiä huomautuksia palkkatasa-arvon edistämisen puutteista.
Esitys etenee seuraavaksi lausuntokierrokselle ja se on määrä antaa eduskunnalle ensi syksynä.
Työryhmä esittää, että muutos astuisi voimaan tasan vuoden kuluttua, 18. toukokuuta 2026. Aikataulu menee tiukille, sillä kaikkien EU-maiden tulisi saada direktiiviä koskevat lait ja asetukset voimaan viimeistään kesäkuun 2026 alkuun mennessä.
Juttua muokattu 16.5 kello 15:02: Lisätty maininta, että yli 100 hengen yritysten on tehtävä palkka-arviointi yhdessä henkilöstön edustajien kanssa vain tiettyjen edellytysten täyttyessä.