Ukraina ja sen tukijat ovat vaatineet, että Venäjä lopettaisi hyökkäyksensä ja että sodassa alkaisi välittömästi 30 päivän mittainen tulitauko. Tämä on edellytys Venäjän esittämille rauhanneuvotteluille. Venäjä ei näytä piittaavan vaatimuksesta lainkaan vaan jatkaa hyökkäystään keskeytyksettä.
Sodan päärintama on nyt Donetskin alueella.
Tällä hetkellä Venäjän uhkaavin hyökkäys suuntautuu Pokrovskin ja Toretskin kaupunkien välisessä maastossa pohjoiseen, kertoo sotaa seuraavan Black Bird Groupin analyytikko John Helin. Venäläiset ovat viime viikkojen aikana onnistuneet työntämään kaupunkien väliin hyökkäyskiilan.
Toinen päähyökkäyssuunta on Pokrovskin eteläpuolella kohti länttä ja luodetta.
Venäläisten tavoitteena on saartaa ja myöhemmin ottaa haltuun Pokrovsk. Samaan aikaan hyökkäys etenee kohti Kostiantynivkaa, Helin sanoo.
– Pokrovsk on tärkeä risteyskaupunki. Mikäli Venäjä saa sen haltuunsa, se pystyy jatkamaan hyökkäystään länteen ja pohjoiseen. Kostiantynivkassa sama asia, Helin kertoo.
Pokrovskin ja Kostiantynivkan haltuunotto vaikeuttaisi Ukrainan puolustusta ja mahdollistaisi etenemisen kohti alueen suurimpia kaupunkeja, Slovjanskia ja Kramatorskia.
Venäjän eteneminen nopeutunut hieman
Koko pinta-alaansa nähden Ukraina menettää nyt pienehköjä alueita, mutta asian voi nähdä toisinkin.
– Venäjä etenee tällä hetkellä samaa tahtia kuin se eteni viime kesän lopulla. Silloin puhuttiin siitä, että Venäjä etenee nopeammin kuin se on edennyt kertaakaan vuoden 2022 jälkeen.
Sotilasasiantuntijat ovat odottaneet, että Venäjä käynnistäisi suuren keväthyökkäyksen. Helinin arvion mukaan mitään yksittäistä isoa iskua ei ole tulossa, mutta Venäjä kykenee miesylivoimansa ansiosta ylläpitämään jatkuvaa hyökkäystoimintaa.
Venäjä kärsii tappioita, mutta tällä hyökkäystemmolla se pystyy korvaamaan tappionsa. Mitään läpimurtoa tai Ukrainan romahdusta ei ole odotettavissa, mutta Venäjän eteneminen näyttää vääjäämättömältä.
Moottoripyörillä ohi droonien
Helinin mukaan Ukraina on kyennyt sotilaspulastaan huolimatta pitämään rintamansa koossa tehokkaiden ja runsaslukuisten drooniensa avulla.
Venäjä vastaa nyt drooniuhkaan perustamalla moottoripyöräyksiköitä, jotka yrittävät rynnistää droonien hallitseman ei-kenenkään-maan yli mahdollisimman nopeasti. Tappioita syntyy, mutta taktiikka tuntuu toimivan, Helin arvioi.
Ukrainalaiset tuhoavat valtavasti venäläisten moottoripyöriä ja muita kevyitä ajoneuvoja, mutta niitä tuodaan lisää Venäjää tukevista maista.
Ukrainan kalustopula helpottanut
Ukraina ei tällä hetkellä kykene tekemään suuria vastahyökkäyksiä. Se ei viimevuotisen Kurskin vastahyökkäyksen jälkeen ole pystynyt muodostamaan riittävän suurta reserviä niitä varten, Helin sanoo.
Tästä huolimatta Ukrainan kalustotilanne on nyt kohtalaisen hyvä. Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin järjestämää sotilasapua virtaa Ukrainaan, samoin kuin muiden länsimaiden apua.
– Siellä on tykistökranaattia, siellä on ammuksia, kalustoa riittää. Miehiä välttämättä ei riitä, Helin toteaa.
Kummankin voimat uupumassa
Suuri kysymys on, miten käy, kun Bidenin myöntämä apu loppuu kesän lopulla. Jatkaako Yhdysvaltain uusi hallinto sitä?
Venäjä pyrkii Helinin mukaan nyt väsyttämään Ukrainan loppukesää kohti.
–Jotta he pystyisivät painostamaan Ukrainan itselleen suotuisampaan rauhaan siinä vaiheessa, kun Yhdysvaltojen tukipakettien virtaaminen loppuu.
Helinin mukaan kulutussodassa kumpikin yrittää saada toisen voimat loppumaan.
– Ukrainalla se [ongelma] liittyy yhteiskuntaan: se liittyy miesvoimaan rintamalla, se liittyy talouteen ja poliittiseen tahtoon. Venäjällä taas talousongelmat uhkaavat tulevaisuudessa.
Lisäksi Venäjän neuvostoaikaisen sotakaluston ennustetaan käyvän vähiin viimeistään ensi vuonna.
– Kummalta loppuu ensin puhti käydä sotaa, sen tämä sota näyttää, John Helin kiteyttää.