Mahdollisesti yksi Suomen vanhimpia asuinpaikkoja kaivettiin esiin Hämeessä

Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla sijaitsevalla Lintusuolla on varhaisen kivikauden asuinpaikka. Alue vaatii lisätutkimuksia.

Parikymmentä vapaaehtoista teki jatkuvasti kvartsilöytöjä kaivuupaikalta. Jos vastaan tulee palanutta luuta, sen avulla voitaisiin määritellä asuinpaikan ikä tarkemmin. Videolta pääset katsomaan kaivauksia ja tehtyjä löytöjä. Video: Harri Oksanen / Yle

Hämeenlinnan Lintusuolla on kaivettu esiin oletettavasti mesoliittiselle kivikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Harjanteen rinteillä on loiskunut noin 8 000–10 000 vuotta sitten varhaista Itämerta edeltänyt muinainen Ancylusjärvi.

Alueella ei ole tehty aikaisemmin kaivauksia, vaikka paikka on ollut tiedossa jo kymmenkunta vuotta. Tuolloin eräs arkeologian harrastaja oli havainnut metsäteiden jäljissä ja hiekkakuopan reunalla kvartsi-iskoksia ja ilmoitti asiasta Museovirastoon.

Nyt kahtena viikonloppuna Vanajaveden opiston kurssilaisten kanssa tehdyt arkeologiset koekaivaukset toivat esiin lukuisia kvartsiesineitä ja kvartsi–iskoksia eli esineiden työstöjätettä. Löytöjen joukossa on muutama kaavin ja yksi nuolenkärki.

– Olemme 102 metriä merenpinnan yläpuolella. Kun tämä paikka on paljastunut Ancylusjärvestä, ensimmäiset ihmiset ovat mahdollisesti olleet silloin täällä, kertoo arkeologi ja väitöskirjatutkija Janne Soisalo.

Arkeologi Janne Soisalon taustalla ihmiset kaivavat koekaivausta varhaisen kivikautisen asuinpaikan kohdalla.
Arkeologi ja väitöskirjatutkija Janne Soisalo toivoo, että kaivauksissa löytyisi vaikka palanutta luuta, jonka avulla asuinpaikan tarkempi ajoitus olisi mahdollista. Kuva: Harri Oksanen / Yle

Paikka saattaa olla yksi Suomen vanhimmista asuinpaikoista. Mahdollisuudet siihen ovat hyvät, mutta Soisalo ei vielä uskalla vahvistaa asiaa. Suomessa on muutamia nyt löydettyä asuinpaikkaa vanhempia paikkoja ja alle kymmenen nyt löydetyn ikäistä.

Harjanteen molemmin puolin on suota, joten paikalla on voinut olla muinaisjärvi Ancylusjärven vetäydyttyä. Saattaa olla, että osa asutuksesta liittyy siihen. Joka tapauksessa paikka on ranta-asuinpaikka.

–Varhaisimmillaan täällä on voitu olla noin 10 000 vuotta sitten, mutta löydöistä päätellen aikaikkunaa voidaan venyttää pari tuhatta vuotta kohti nykyaikaa. Olemme vielä alkuvaiheessa tutkimusta. Toiveissa on, että täältä löytyisi vaikkapa palanutta luuta, josta voitaisiin tehdä tarkempi radiohiiliajoitus, Soisalo kertoo.

Teräväreunainen kivikauden aikainen kvartsiesine arkeologin kädessä.
Tätä teräväreunaista kvartsiesinettä on voitu käyttää esimerkiksi eläimen nahan työstämiseen. Kuva: Harri Oksanen / Yle

Kvartsiesineet ovat yleisimpiä löytöjä varhaisemman kivikauden esineistöstä. Soisalon mukaan odotukset ovat korkealla myös muiden löytöjen suhteen. Se vaatii kuitenkin lisäkaivauksia alueella.

Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla kivikautinen asuinpaikka
Arkeologi ja väitöskirjatutkija Janne Soisalo kertoo kaivauksista ja löydöistä Harri Oksasen haastattelussa.

Mikäli alueelta löytyisi piistä tehtyjä esineitä tai iskoksia, se olisi sellainen signaali, että kyse on juuri varhaisemmista ajoista. Palanut luu auttaisi iän määrityksessä parinsadan vuoden tarkkuudella.

– Potentiaalia löytyy vielä jatkaakin projektia. Löytöjä tulee koko ajan ja aika paljon. Vaikuttaa hyvältä, Soisalo päättää.