Huhtikuun toisena päivänä presidentti Donald Trump esitteli yleisölle pahviplakaattia, johon oli lueteltu kymmeniä valtioita ja niihin kohdistettavia uusia tulleja. Pörssit kaikkialla maailmassa romahtivat – viimeistään nyt kävi selväksi, että mies on tosissaan.
Tai sitten ei ollut.
Trump on sittemmin ryhtynyt hieromaan diilejä, ja paniikki pörsseissä on hellittänyt. Ja kuten alla oleva kuva kertoo, Helsingissäkin osakekurssit ovat palanneet lähes Trump-uhittelua edeltäneelle tasolle.
Kun Trump esitteli tullejaan, Suomessa käynnisteltiin tuloskautta.
Kolmen ensimmäisen kuukauden tuloksissa ei vielä näy tullisodan vaikutus, mutta jokainen toimitusjohtaja joutui kuvaamaan analyytikoille, mitä tuloskauden jälkeen on tapahtunut ja miltä tulevaisuus näyttää.
Maailmalla yritykset peruivat tulosohjeistuksiaan. Helsingissä ohjelmistoyhtiö Qt antoi tulosvaroituksen.
– Huhtikuun synkimmällä hetkellä oli pelkoja siitä, että tästä voisi tulla globaalisti iso taantuma, Danske Bankin osaketutkimuksen johtaja Panu Laitinmäki sanoo.
Niin ei kuitenkaan tapahtunut.
– Tuloskausi sujui selvästi odotuksia paremmin. Etenkin kotimaisissa konepajoissa ensimmäisten kolmen kuukauden kysyntätilanne oli kautta linjan ihan ok. Ja yritysjohto kommentoi, ettei kysyntä ole mitenkään täysin pysähtynyt.
Laitinmäen mukaan useimmat yhtiöt mainitsivat, että Yhdysvalloissa on lisääntyvää epävarmuutta.
– Mutta samaan aikaan Euroopan markkina on paranemassa muutaman vuoden heikkouden jälkeen.
Vaikka Yhdysvallat on yksittäisenä maana Suomen suurin vientikohde, kokonaisuutena Eurooppa on paljon suurempi.
1. Konepajat ovat vahvoilla
Osuuspankin pääanalyytikko Antti Saari on käynyt läpi tuloskauden saldoa. Hän sanoo, että yli puolet yhtiöistä ylitti odotukset – ja vain noin 30 prosenttia alitti ne.
– Eli tämä oli odotuksiin nähden normaalia parempi tuloskausi.
Alla olevassa kuvassa on Suomen 25 suurimman pörssiyhtiön tuloskehitys vertailukelpoisin luvuin.
Viiden eniten tulostaan kasvattaneen yrityksen joukossa on peräti kolme konepajayhtiötä – nostolaiteyhtiö Hiab, merenkulun ja teollisuuden laitetoimittaja Wärtsilä sekä hissiyhtiö Kone.
Saari ja Laitinmäki toteavat, että juuri konepajasektori näyttää olevan tällä hetkellä vahvoilla.
Vaikka esimerkiksi Kalmarin ja Metson liiketulokset laskivat, molemmat yllättivät positiivisesti uusien tilausten määrillä.
Saaren mukaan konepajayhtiöiden kasvaneessa myynnissä ja tilauskertymissä voi olla kyse myös siitä, että yhtiöiden asiakkaat valmistautuivat tuleviin tulleihin ”hamstraamalla” etukäteen. Toinen vuosineljännes kertoo siitä enemmän.
– Mutta kokonaisuutta katsoen niillä on kannattavat huoltotoiminnot sekä vahvat tilauskirjat. Niillä päästään useita vuosineljänneksiä eteenpäin, vaikka tässä tulisikin jotain notkahdusta uusissa tilauksissa.
Antti Saari laskee, että suomalaisten pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu tulos heikkeni alkuvuonna noin yhdeksän prosenttia vuoden takaisesta. Tämä johtuu siitä, että tulosparantajien saamat miljoonat kalpenevat tulosheikentäjien satojen miljoonien rinnalla.
Neste takoi vuosia rahaa uusiutuvan dieselin markkinoilla, mutta nyt kilpailu on lisääntynyt, eikä ilmastosääntelyynkään voi enää laskea kuten ennen.
Nokian tapauksessa tuloksen heikennys johtuu siitä, että vuosi sitten yhtiö sai poikkeuksellisen suuren erän lisenssituloja.
Oleellista on kuitenkin huomata, että yllä oleva kuva ei mittaa sitä, kuka tekee voittoa tai tappiota, vaan kuinka paljon tulos on kasvanut tai heikentynyt.
Esimerkiksi Nordean tuloja heikensi korkojen lasku, ja Fortumia rokottivat alhaisemmat sähkön hinnat ja tuotantomäärät. Tulokset sinällään olivat siitä huolimatta positiivinen yllätys.
2. Metsäteollisuus odottaa yhä käännettä
Jos konepajasektori vetää, niin Suomelle tärkeä metsäteollisuus on ollut jo parin vuoden ajan huonossa suhdanteessa, eikä nopeaa käännettä ole näkyvissä.
Danske Bankin Laitinmäen mukaan alkuvuoden tulokset olivat itse asiassa odotettua parempia, mutta näkymät olivat odotuksia heikompia.
– Metsäteollisuuden ongelma on se, että kuluttajakysyntä pakkaustuotteissa on yhä heikkoa, ja toisaalta suomalaisten yhtiöiden kannattavuutta rasittaa korkea puun hinta.
Viime kädessä kyse on globaalista kulutuksesta.
Tuotteet pakataan kartonkipahviin. Jos tuotteita ei osteta, ei tarvita suomalaisten metsäyhtiöiden kartonkiakaan. Tämän lisäksi suomalaisen metsäteollisuuden ongelma on se, ettei puuta enää tule itärajan takaa kuten ennen.
– Metsäteollisuudessa ollaan varmaankin jo pohjalla, ja ehkä se pohja on jo ohitettu, mutta käänne vain kestää, Laitinmäki sanoo.
3. Kotimainen kysyntä laahaa
Toinen laahaava toimiala on kauppa. Siitä saatiin jälleen osoitus tänään, kun Tokmanni kertoi vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden tuloksensa.
Selkeä pettymys, sanoo Inderesin analyytikko Atte Heikura.
– Ennustimme Tokmannille noin neljän miljoonan euron liiketappiota, ja tämä tämä tulos painui 11 miljoonaa miinukselle, hän kuvaa.
Tokmannin osake oli tänään noin 15 prosentin laskussa.
Esimerkiksi Keskon rautakaupassa ja Verkkokauppa.comin myynnissä on Heikuran mukaan näkynyt parantumisen merkkejä. Ne ovat hyviä uutisia kaupan alan loppuvuotta silmällä pitäen.
– Tokmannin myynti viestii kuitenkin siitä, että kuluttajaympäristössä ei ole vielä tapahtunut mitään oleellista käännettä.
Inflaation hidastuminen, korkojen lasku ja palkkojen nousu ovat tuoneet ostovoimaa, mutta se ei näy kauppojen käytävillä. Samaa mieltä on OP:n Antti Saari.
– Uskoisin että yksityinen kulutus kiipeää seuraavan vuoden aikana jonkin verran vahvemmaksi, mutta minkäänlaisista juhlista ei voida puhua, hän sanoo.