Hallituksenvastainen mielenosoitus Helsingissä: ”Nyt on pakko vaihtaa suuntaa – meillä ei ole resursseja tähän”

Mielenosoittajat kokoontuivat Senaatintorilla, josta he marssivat letkana Eduskuntatalolle. Mielenosoituksia järjestettiin myös Oulussa ja Kuopiossa.

Poliisin arvion mukaan mielenosoittajia oli kerääntynyt marssiin noin 4 000. Video: Thomas Hagström / Yle, Tero Nikulainen / Yle

Hallituksen tekemiä päätöksiä vastaan suunnattu mielenosoitus käynnistyi sunnuntai-iltapäivänä Helsingissä. Paikalla olleen poliisin arvion mukaan paikalla on nelisen tuhatta ihmistä, mutta iltakahdeksan jälkeen Helsingin poliisista kerrottiin että osallistujia oli hieman yli 2 000. Järjestäjät toivoivat paikalle saapuvan 5 000–10 000 ihmistä.

Samaan aikaan mielenosoituksia järjestettiin myös Oulussa ja Kuopiossa.

Mielenosoittajat kokoontuivat kulkueeksi Senaatintorilla, josta alkaa marssi Eduskuntatalolle. Siellä luvassa on puheita ja musiikkia, mielenosoituksen järjestäjät kertovat Instagram-sivuillaan.

Heidän mukaansa mielenosoituksen tarkoituksena on ilmaista huoli perusturvajärjestelmän leikkauksista, suurituloisille suunnatuista eduista ja syrjivästä politiikasta.

Kukin mielenosoittajista on mukana protestissa omalla epäluottamuslauseellaan. Senaatintorille on rakennettu videokoju, jossa kuka tahansa voi halutessaan käydä nauhoittamassa oman epäluottamuslauseterveisensä hallitukselle.

Sarianna Pylkkänen oli mielenosoituksen somevastaava.

Yksi mielenosoituksen järjestäjistä on Sarianna Pylkkänen. Hän on ammatiltaan muusikko, lyhytterapeutti ja kokki.

– Itse uskon siihen, että kaikilla pitää olla mahdollisuus turvalliseen, terveelliseen elämään, jossa he pystyvät kehittämään ja kasvattamaan potentiaaliaan. Hallitus ei tällä hetkellä toimi niin, että ihmisillä olisi siihen mahdollisuus, Pylkkänen sanoo.

Hänellä on myös suora viesti pääministeri Petteri Orpolle (Kok.).

– Petteri - haluan sanoa sinulle koko sydämestäni, että teen tätä rakkaudesta ihmisiin ja maapalloa kohtaan. Toivon, että pystyt löytämään empatian ja rohkeuden sydämestäsi ja sanot, että nyt on oikeasti pakko vaihtaa suuntaa. Emme voi elää näin. Meillä ei ole resursseja tähän.

Outi Aaltonen.
Mielenosoituksen koordinaattori Outi Aaltonen on siviiliammatiltaan sosiaaliohjaaja. Kuva: Tanja Heino / Yle

Mielenosoituksen koordinaattori Outi Aaltonen kertoo näkevänsä työssään sen, millaista jälkeä hallituksen leikkaukset tekevät kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville, eikä se jälki ole kaunista. Aaltosen epäluottamuslauseeseen sisältyy toive siitä, että hallituksen pitäisi tarkastella prioriteettinsä uusiksi, koska heidän päätöksensä vaikuttavat siihen millaiseksi yhteiskuntamme muotoutuu.

Mielenosoittajia Senaatintorilla.
Mielenosoittajat kantoivat itsetehtyjä kylttejä kulkueessaan Eduskuntatalolle. Kuva: Tanja Heino / Yle

Kari Rautio on paikalla, koska hän on huolissaan sekä omien että puolisonsa lasten ja lastenlasten tulevaisuudesta, joka näyttää hänen mielestään toivottamalta.

– Olen eläkeläinen. Toivottavasti ne [hallitus] ei kuppaa kaikkia eläkevaroja. Sekin näyttää pahalta. Kun tätä vertaa Orpon ja Purran haukkumaan Marinin hallitukseen, niin silloin ihmisillä oli töitä ja usko tulevaisuuteen vaikka meillä oli pandemia ja Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Nyt kaikki ovat koomassa.

Rautio pohtii, että vaikka olisi töitä ja eläketuloja, ei kukaan uskalla kuluttaa.

– Minäkin kuljen näissä vanhoissa verkkareissa enkä osta mitään niin kauan kuin tämä hallitus meillä on.

Jos Rautiolla olisi suora yhteys Kesärantaan pääministeri Orpolle, hänen viestinsä olisi ytimekäs.

– Erotkaa. Se on ainoa pelastus Suomelle. Ja uudet vaalit.

Nuorten ja lasten tulevaisuus näyttää Kari Raution mielestä toivottomalta, ja siksi hän halusi osallistua Epäluottamusliikkeen mielenosoitukseen.

Korjattu 18.5. kello 18.47: Jutun faktaboksissa luki virheellisesti, että mielenosoituksen nimi olisi Epäluottamusliike. Oikea nimi on Epäluottamuslause.

Päivitetty 18.5. kello 20.12: Tarkennettu poliisin arviota mielenosoittajien määrästä.