Länsimaissa yleistä elintapasairautta, rasvamaksaa, voi ehkäistä ja lievittää kuitupitoisella ruokavaliolla sekä liikunnalla.
Jyväskylän yliopiston tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten ravitsemus sekä liikunta vaikuttavat suolistomikrobistoon ja metaboliseen rasvamaksatautiin.
Kuuden viikon kestävyysliikuntaohjelma sai aikaan merkittäviä muutoksia sekä suolistomikrobiston että kehon rasva-aineenvaihdunnassa, vaikka kehonkoostumus ei muuttunut.
Tutkimukseen osallistui parikymmentä ylipainoista naista, jotka polkivat kuntopyörää kolmesti viikossa tunnin ajan.
– Ensimmäinen viikko oli tasaista tahtia. Kahden viikon jälkeen harjoitukseen lisättiin intervalleja, eli tehoa nostettiin välillä, kertoo väitöstutkija Jukka Hintikka.
Tutkimukseen kuului myös osatyö, jossa tutkittiin prebioottien, käytännössä kuitujen, vaikutuksia maksan rasvoittumiseen noin 30 ylipainoisella ihmisellä ja rotilla.
Xylo-oligosakkaridi -kuitujen (XOS) lisääminen ruokavalioon vähensi koe-eläimillä merkittävästi maksan rasvoittumista ja tulehdustilaa, mutta ihmisillä vaikutus vaihteli yksilöllisesti.
– Ihmisillä tätä tulosta ei vielä pystytty varmentamaan. Siihen tarvitaan lisää tutkimusta. Muutos maksan rasvamäärässä näytti kuitenkin liittyvän suolistomikrobiston toimintaan, Hintikka sanoo.
Hän kertoo, että prebioottikuituja saa myös tavallisesta kuitupitoisesta ruokavaliosta, kuten kasviksista, palkokasveista ja täysjyväviljasta. Suolistomikrobisto näyttäisi pitävän eniten kestävyysliikunnasta, mutta tärkeintä on paikallaanolon välttäminen päivittäisessä elämässä.
Vyötärölihavuus ja alkoholi suurimmat riskitekijät
Helsingin yliopiston rasvamaksatautiin erikoistuneen tutkijan Panu Luukkosen mukaan suolistomikrobistoa tutkitaan kiivaasti maailmalla.
– Tutkimusten perusteella voidaan nähdä, että rasvamaksapotilailla voi olla tietynlainen suoliston mikrobikanta, mutta se ei vielä tarkoita sitä, että näiden kahden asian välillä olisi syy-yhteyttä.
Tutkimukset eivät siis osoita suoraan, että rasvamaksatauti johtuisi nimenomaan tietyistä suoliston mikrobeista.
Se kuitenkin tiedetään, että vyötärölihavuus ja alkoholi ovat merkittävimmät rasvamaksataudin riskitekijät.
– Pitkälle edennyttä rasvamaksatautia sairastavilla yleisin tilanne on, että heillä on molemmat näistä riskitekijöistä.
Vyötärölihavuuteen liittyvä eli metabolinen rasvamaksatauti on yleisempi kuin alkoholimaksasairaus. Toisaalta alkoholimaksasairaus on aggressiivisempi ja etenee useammin edenneeseen tautimuotoon eli maksakirroosiin.
Rasvamaksan riski kasvaa, mitä enemmän ihmisellä on metaboliseen oireyhtymään liittyviä riskitekijöitä. Niitä ovat vyötärölihavuus, kohonneet verensokeriarvot, kohonnut verenpaine, kohonnut veren triglyseridi- eli rasvapitoisuus ja matala veren HDL-kolesterolipitoisuus.
”Sillä on merkitystä, missä rasva sijaitsee”
Myös normaalipainoisella ihmisellä voi olla rasvamaksa, jos hänellä on vyötärölihavuutta.
Luukkosen mukaan suositeltava vyötärönympärysmitta on miehille alle 94 ja naisille alle 80 senttiä.
Myös sillä on merkitystä, missä rasva sijaitsee elimistössä. Omenavartalotyyppisellä henkilöllä on suurempi riski saada rasvamaksa kuin päärynävartaloisella ihmisellä, jolla rasva kertyy vatsan sijaan raajoihin ja lantion seudulle.
– Nimenomaan vyötärölle kertyvä rasva on aineenvaihdunnan kannalta haitallista rasvaa, ja se on yhteydessä maksan rasvoittumiseen. Sen sijaan raajoissa ja lantion alueella oleva rasva jopa suojaa metabolisia haittoja vastaan.
Pelkästä vyötärönympäryksestä ei kuitenkaan voi vielä päätellä, onko ihmisellä rasvamaksa. Diagnoosiin tarvitaan kuvantamistutkimus terveydenhuollossa.
Ei lääkehoitoa vaan elintapamuutos
Rasvamaksa on yksi metabolisen oireyhtymän ilmentymä.
– Metabolinen oireyhtymä on useiden kansansairauksien juurisyy. Se ennustaa kakkostyypin diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien sekä useiden syöpien kehittymistä.
Rasvamaksaan ei ole lääkehoitoa, mutta siihen auttaa elintapamuutos.
Erityisen haitallisia ruokia ovat runsaasti sokeria ja tyydyttynyttä rasvaa sisältävät elintarvikkeet.
Suositeltavien ruokien listalle kuuluvat tyydyttymätön rasva sekä kuitupitoiset täysjyväviljat, kasvikset, marjat ja hedelmät.
Hikoilua aiheuttavaa liikuntaa on hyvä harrastaa vähintään pari tuntia viikossa. Luukkonen suosittelee sekä kestävyys- että lihaskuntoharjoittelua.
Terveyskylä.fi-sivun laskurilla voit arvioida riskiäsi sairastua rasvamaksaan. Maksariskilaskurin avulla voidaan jo ennen merkittävän maksataudin kehittymistä tunnistaa henkilöt, joiden maksakirroosiriski on suuri.
Laskuri toimii, vaikka et tietäisi siinä kysyttyä gamma-GT-arvoa.