Karjalan kieli on saanut kauan odotetun elvytysohjelman.
Konkreettinen elvytysohjelma on karjalankielisille tärkeä, sillä se tuo karjalan lähemmäs Suomen muita kotoperäisiä kieliä.
– Verrattuna moneen muuhun kieleen karjala lähtee takamatkalta, koska sillä ei ole Suomessa lainsäädännöllistä asemaa, jonka nojalla tarvittavia tukitoimia olisi voitu lähteä kehittämään, sanoo karjalan kielen elvyttämisen koordinaattori Niko Tynnyrinen.
Karjalan kielelle oma kielilaki
Elvytysohjelmaan on kirjattu 23 toimenpide-esitystä, jotka toteutuessaan vahvistaisivat karjalan kielen elinvoimaa.
Osa toimenpiteistä edellyttää muutoksia lakiin.
Asiantuntijaryhmä esittää esimerkiksi uuden, lakisääteisen toimielimen perustamista. Työnimellä karjalaiset kansankäräjät kutsuttu toimielin vastaisi osaltaan karjalan kielen elvyttämisestä ja kehittämisestä sekä kieliyhteisön toiminnasta.
Lisäksi asiantuntijaryhmä esittää, että karjalan kielelle valmistellaan oma kielilaki, joka takaisi karjalankielisille oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltä ja kulttuuria.
Lisää opetusta ja näkyvyyttä
Iso osa toimenpide-esityksistä liittyy karjalan kielen opetuksen ja tunnettavuuden vahvistamiseen.
Asiantuntijaryhmä parantaisi muun muassa karjalankielisten oppimateriaalien saatavuutta, lisäisi kielen opetusta ja kehittäisi karjalan kielen opettajien koulutusta.
Yhtenä toimenpiteenä on mainittu myös karjalankielisen toimituksen perustaminen Ylelle.
– Tavoitteena on ollut laatia mahdollisimman monipuolinen ja erilaiset kielenkäyttäjät huomioiva ohjelma, Niko Tynnyrinen sanoo.
Elvytysohjelman ovat laatineet opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämä karjalan kielen asiantuntijatyöryhmä sekä Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvytyshanke.
Elvytysohjelman julkaisutilaisuus on torstaina Itä-Suomen yliopistossa.