Muovia ei tarvitse pian enää kärrätä ulkomaille tai polttaa – kierrätys tehostuu

Tähän asti suurin osa Suomen muovijätteestä on poltettu. Kaksi uutta kierrätyslaitosta tuo helpotusta.

Muovien kierrätys nousee Suomessa aivan uudelle tasolle ensi vuonna.

Hyvinkäälle ja Riihimäelle on valmistumassa kaksi suurta muovien kierrätyslaitosta.

Tähän mennessä muovien keräys ja uusiokäyttö on ollut Suomessa vähäistä.

Suomessa on tällä hetkellä 11 muovienkierrätyslaitosta, mutta niissä käsitellään vain kymmenen prosenttia suomalaisten muovijätteestä.

Uudet laitokset pystyvät käsittelemään yhteensä 100 000 tonnia muovijätettä vuodessa.

Sumi Sorting Oy:n Riihimäen laitos aloittaa toimintansa tämän vuoden aikana ja alkaa lajitella kuluttajamuovipakkauksia.

Hyvinkäälle tuleva laitos pystyy käsittelemään muovilaatuja laidasta laitaan, myös kovamuoveja, joita ovat esimerkiksi lasten pulkat. Laitos valmistuu ensi vuoden alkupuolella.

Muovijätettä jossa näkyy keltaisia putkia.
Uutta on se, että Hyvinkään laitos voi kierrättää myös kovamuovit. Kovamuovijätettä tulee paljon rakentamisesta. Kuva: Sasha Silvala / Yle

Suomi kierrättää nyt muovia laiskasti, ja se maksaa miljoonia

Tällä hetkellä yli 80 prosenttia Suomen kaikesta muovijätteestä poltetaan jätteenkäsittelylaitoksissa, mikä lisää hiilidioksidipäästöjä.

Vain vajaat 20 prosenttia päätyy uusioraaka-aineeksi, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tuore selvitys. Niistä reilu puolet käsitellään kotimaassa, vajaa puolet ulkomailla.

Muovinkeräysastioissa erikseen kerättyä muovijätettä viedään lisäksi etenkin Ruotsiin tai Tanskaan jalostettavaksi.

Muovipakkausten kierrätyksessä Suomi on EU:n tilastoissa häntäpäässä. Esimerkiksi vuonna 2022 Suomi kierrätti muovipakkauksistaan 31 prosenttia, kun EU:n keskiarvo oli 41 prosenttia.

Suomi maksaa EU:lle vuosittain 90 miljoonaa euroa siitä, ettemme kierrätä muovia tarpeeksi, kertoo valtiovarainministeriön budjettiosaston neuvotteleva virkamies Miika Grönholm.

Osa EU-jäsenmaksusta tulee sen perusteella, miten maa kierrättää muovipakkaukset.

– Jos meillä kierrätettäisiin enemmän muovipakkausjätettä, meidän EU-jäsenmaksu pienenisi, Grönholm sanoo.

Iso kasa jätettä jätteenkäsittelylaitoksen pihalla.
Kotitalouksien lisäksi muovijätettä syntyy huomattavasti teollisuudessa, kaupassa ja rakentamisessa. Sekalainen muovijäte esikäsitellään ulkona Hyvinkäällä. Kuva: Sasha Silvala / Yle

Kierrätetystä muovista voi tehdä vaikka mitä

Kierrätetyistä muoveista tehdään granulaatteja eli muovirakeita. Niistä taas voi tehdä erilaisia muovituotteita.

Granulaateista tehtävien tuotteiden kirjo on monipuolistunut huomattavasti kymmenessä vuodessa.

– Meidän granulaatteja voi hyödyntää erilaisissa pakkauksissa, huonekaluteollisuudessa, ajoneuvoteollisuudessa ja elektroniikkateollisuudessa, kertoo Hyvinkäälle laitosta rakentavan Syklo Oy:n toimitusjohtaja Teemu Koskela.

Henkilöllä on käsissään harmaata ja valkoista granulaatti-raetta, jota käytetään kierrätysmuoveissa.
Muovien kierrätyksen lopputuotteena syntyy granulaatteja, joita käytetään monenlaisten kierrätysmuovituotteiden valmistukseen. Arkistokuva vuodelta 2020. Kuva: Ida-Maria Björkqvist / Yle

Korjaus 6.6.2025 klo: 8.45: Suomen nykyisten kierrätyslaitosten uusiomuoviraaka-aineen valmistuskapasiteetti on 72 tuhatta tonnia vuodessa. Jutussa luku viittasi virheellisesti muovien tämän hetkiseen käsittelykapasiteettiin.