Itärajan esteaidan rakentaminen etenee aikataulussa. Tällä hetkellä esimerkiksi Vaalimaan ja Parikkalan väliselle alueelle Kaakkois-Suomessa on rakennettu aitaa yhteensä 35 kilometriä.
Itärajan valvonnassa hyödynnetään entistä enemmän tekoälyä. Esteaidassa käytetään uusimmalla teknologialla varustettuja kameroita, jotka käyttävät tekoälyä.
– Kamerat pystyvät jo erottelemaan ihmiset ja eläimet toisistaan. Järjestelmä toimii sillä tavalla, että eläimistä ei hälytystä tule, kertoo aitahankkeen Kaakkois-Suomen alueen yhteyshenkilö, everstiluutnantti Esa Veikkanen.
Kameroiden lisäksi esteaidan tekniseen valvontaan kuuluu päivä- ja pimeäkameroita, normaali- ja infrapunavaloja sekä kaiutinjärjestelmä, jolla voidaan tarvittaessa ohjeistaa rajanpinnassa olevia ihmisiä.
Rajavartiolaitos esitteli aitaprojektin edistymistä medialle keskiviikkona.
Aidan ominaisuuksia muutettu
Varsinaista esteaitaa on paranneltu Imatralle rakennetusta testiaidasta saatujen kokemusten perusteella.
– Aita on metrin verran korkeampi. Aitaverkko on myös hieman kestävämpää ja vaikeammin läpäistävää, sitä on vaikeampi kiivetä, everstiluutnantti Esa Veikkanen sanoo.
Kokonaisuudessaan kaakkoisrajalle rakennetaan aitaa 140 kilometrin verran. Aita rakentuu vauhdilla, tällä hetkellä aitaa tehdään 17 eri työmaalla kaakossa.
Aitaprojekti työllistää reilut 300 ihmistä ja töiden edistyessä työntekijöitä tarvitaan lähemmäs 500.
Valmista on tarkoitus olla vuoden 2026 loppuun mennessä. Itärajan aidasta tulee kokonaisuudessaan 200 kilometriä pitkä.
Projekti on rajavartiolaitoksen mukaan pysynyt budjetissa. Everstiluutnantti Esa Veikkasen mukaan vielä ei ole tullut vastaan sellaista paikkaa, johon esteaitaa ei pystyttäisi rakentamaan.
– On toki vaikeampiakin paikkoja, kuten hyvin jyrkkiä tai kosteita maaston kohtia. Siellä joudutaan aina perusratkaisuja soveltamaan.
Tilanne itärajalla vakaa
Rajavartiolaitoksen mukaan aita rakennetaan, koska Suomi varautuu laaja-alaiseen vaikuttamiseen, jollaista muun muassa Itä-Euroopan maat ovat viime vuosina kohdanneet.
Rajavartiolaitoksen mukaan tilanne itärajalla on tällä hetkellä vakaa, mutta välineellistetyn maahantulon uhka ei ole hävinnyt.
– Rajan välittömässä läheisyydessä ei ole suuria ihmismassoja, mutta arviomme mukaan esimerkiksi rajanylityspaikkojen avautuessa toiminta aktivoituisi nopeasti, sanoo Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja, majuri Antti Virta.
Itärajan aidan rakentamista varten on kerätty kokemuksia Puolasta ja Baltian maista, joissa myös rakennetaan vastaavia esteaitoja rajoille.
– Puolassa aita näyttää varsin erilaiselta kuin täällä, mutta olemme keränneet kokemuksia, että paras lopputulos saadaan aikaan, Virta toteaa.