Norjan päätös Naton ilmaoperaatiokeskuksen perustamisesta Bodøhon on merkittävä myös Suomen ilmavoimien kannalta.
Euroopan nykyiset ilmaoperaatiokeskukset ovat Saksassa ja Espanjassa. Kolmannen sijoittaminen Pohjois-Norjaan on koko Pohjolan kannalta hyvä päätös, toteaa Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Aki Puustinen.
– Se tulee johtamaan erityisesti Pohjolan taistelualueiden ilmaoperaatioita ja Suomen ilmavoimien näkökulmasta päätös on tärkeä ja välttämätönkin. Naton alue on täällä pohjoisessa kuitenkin sen verran laaja.
Ilmaoperaatiokeskukset suunnittelevat ja johtavat Naton hävittäjätoimintaa ja muitakin ilmaoperaatioita. Toimintaa koordinoidaan Saksan Ramsteinissa.
Tarve kolmannelle johtokeskukselle nousi Suomen ja Ruotsin liityttyä Natoon, ja Norja tarjoutui isäntämaaksi. Puustinen kertoo, että Suomen ilmavoimat haluaa Bodøhön maakohtaista minimiosuutta isomman suomalaisjoukon.
– Asia nähdään sen verran tärkeänä, että haluamme laittaa jonkun verran enemmän henkilöstöä kuin se minimivaade on. Jos se on luokkaa viisi henkilöä, niin ajattelemme, että 15–20 suomalaista voisi olla hyvä.
Nykyisissä ilmaoperaatiokeskuksissa on henkilöstöä kaikkiaan 250–300 työntekijän verran.
Taisteluja voidaan johtaa kolmelta tasolta
Jos Suomen hävittäjät joutuisivat puolustamaan Suomea ilmataistelussa, toimintaa johdettaisiin tilanteesta riippuen Naton ilmaoperaatiokeskuksesta, pohjoismaisesta ilmaoperaatiokeskuksesta tai kansallisesta johtokeskuksesta.
Puustinen korostaa, että Naton varaan ei puolustuksessa jäädä.
– Pohjoismaissa lähdemme siitä, että Pohjoismaat toimivat riippumatta siitä, mitä päätöksiä liittokunta on tehnyt. Lisäksi meillä on vielä kansallisesti aina mahdollisuus toimia erikseen Suomen intressien ja tarpeiden mukaisesti.
Pohjoismaiden yhteistä ilmaoperaatiokeskusta on rakennettu jo usean vuoden ajan. Sellaista testattiin viime keväänä Nordic Response -harjoituksen yhteydessä, jolloin tilapäinen keskus toimi Reitanin vuoristoalueen alla Bodøssä.
Samasta paikasta johdetaan siis jatkossa Naton pohjoisia ilmaoperaatioita.
Myös Pohjoismaisen ilmaoperaatiokeskuksen henkilökunnasta osa sijoittuu Bodøn luoliin, mutta pääasiassa henkilöstö tulee toimimaan hajautetusti.
Puustisen mukaan tarkoitus on integroida Pohjoismaisen ja Naton ilmaoperaatiokeskusten toiminta järkevällä tavalla.
– Artikla viisi -tilanteessa ne sulautuisivat yhteen. Tarkoitus ei ole tehdä mitään duplikaattia vaan sovittaminen Naton ilmaoperaatiokeskukseen on parhaillaan menossa. Kestää muutaman vuoden ennen kuin on täysin valmista.
Pohjolan hävittäjätukikohdat yhteisessä käytössä
Ilmaoperaatiokeskuksen toiseksi sijaintipaikaksi oli ehdolla Ryggen Oslon kupeessa ja siihen olisi päädytty, jos esikuntapäällikkö Aki Puustinen olisi saanut valita.
– Operatiivisesta näkökulmasta asialla ei ole merkitystä. Mutta matkustaminen olisi ollut liittolaismaiden henkilöstölle helpompaa, jos välillä täytyy käydä kotipuolessakin.
Bodøssa on toimistoluolien lisäksi hävittäjäkenttä, mutta Norjan ilmavoimien päätukikohta on muualla eli Örlannissa Trondheimin lähellä. Toinen tärkeä tukikohta on Evenes Narvikin lähellä.
Norjan ilmavoimien tukikohdat käyvät suomalaisillekin yhä tutummaksi, kun Pohjoismaat edistävät tukikohtiensa yhteiskäyttöä. Myös lentomekaanikkoja koulutetaan huoltamaan naapurimaiden kalustoa.
Tuo tehtävä helpottuu ensi vuosikymmenellä, kun niin Suomella, Tanskalla kuin Norjalla on käytössä F-35-hävittäjät.
Tukikohtien ja ilmatilan yhteiskäyttö antaa niin sanottua operatiivista syvyyttä eli tilaa pitkien ja kapeiden maiden puolustamiseen.
Korjattu 20.5.2025 klo 15:50 Toisin kuin aiemmin jutussa kerrottiin, Ruotsi ei ole tilannut F-35-koneita mutta Tanska on.