Kuva on rajattu tiukasti päälakensa valkoisella huivilla peittävän naisen kasvoihin. Taustalla alkaa soida toivoa antava pianomusiikki. Nainen pidättelee kyyneleitä.
– Me teimme isä Aleksanterin kanssa elämämme suurimman teon. Hän antoi elämänsä maansa puolesta ja minä annoin pois naisellisen onneni, Nadežda Tsyganova kertoo kameralle ikonostaasin edessä.
Aiemmin katsojalle on tullut selväksi, että Tsyganovan sotilaspastorina työskennellyt mies menehtyi Venäjän ”sotilaallisessa erikoisoperaatiossa” Ukrainassa.
Sitten ruutuun ilmestyy presidentti Vladimir Putin.
– Juuri tämän vuoksi voin todeta, että itsetuntomme pohja ei ole aineellisessa hyvinvoinnissa vaan moraalis-eettisessä perustassa, joka turvaa perheen, valtion ja Venäjän tulevaisuuden, Putin kertoo pianon soidessa yhä taustalla.
Tämä on yksi kohtaus valtiollisen televisiokanava Rossija-1:n julkaisemassa Venäjä. Kreml. Putin. 25 vuotta -propagandaelokuvassa.
Presidentin luottopropagandisti Pavel Zarubin on haastatellut kevään aikana elokuvaan jo neljännesvuosisadan Venäjää johtanutta Putinia. Puolitoista tuntia kestävää kokonaisuutta on höystetty taidokkaasti kuvatuilla kohtauksilla ja laajalla arkistomateriaalilla.
”Dokumentiksi” kutsuttu propagandatyö on herättänyt huomiota, koska Putin esittelee siinä ensimmäistä kertaa julkisuudessa prameita asuintilojaan Kremlissä.
Toukokuun alussa julkaistu elokuva pomppasi katsojatilastojen kärkeen. Kerrotaan, että lähes kahdeksan miljoonaa venäläistä katsoi sen ensiesityksen. Tämän jälkeen ohjelmaa on jo uusittu.
Katsomalla propagandistien viime vuosien televisiosensaatioksi hehkuttaman elokuvan saa selville, mihin Kreml vetoaa, kun se tahtoo pitää venäläiset itsevaltaisen Putinin ja tämän aloittaman hyökkäyssodan takana.
Propaganda kuvaa Putinin hyväntahtoisena tsaari-isänä, joka pysyy valtaistuimella sukupolvesta toiseen.
Kuvaaja pitää huolen siitä, että Putinin taustalla kuviin osuu toistuvasti tsaari Aleksanteri III:n muotokuva. Presidentin esikuva on konservatiivinen ja kovakätinen tsaari, jonka valtakaudella imperiumi alkoi venäläistää kansallisia vähemmistöjä.
Propaganda näyttää venäläiset Putinia rakastavina alamaisina, jotka ovat valmiita mihin tahansa uhrauksiin maansa puolesta.
Elokuvassa toistuu useaan otteeseen väite, jonka mukaan venäläisille materiaalisen hyvinvoinnin ja aineellisten hyötyjen tavoittelu on vierasta. Se erottaa Venäjän lännestä. Putinin mukaan venäläiset – ateisteja myöten – uskovat korkeimpiin asioihin.
Henkisyys tarkoittaa Kremlin luomassa todellisuudessa Venäjän hyökkäyssodan tukemista hinnalla millä hyvänsä.
Mutta kuinka hyvin propaganda vastaa todellisuutta?
Kansainvälisesti vertailtuna aggressiivinen, sokea patriotismi on ominaista venäläisille.
Tämä selviää 1990-luvulta lähtien toistetusta kyselytutkimuksesta, jonka viimeiset tulokset ovat vuodelta 2013. Eri valtioissa tiedustellaan esimerkiksi kantaa väitteeseen ”on parasta tukea omaa maataan, vaikka maa tekisikin väärin”.
Vuoden 2014 Krimin valtausta ja Itä-Ukrainan sotaa seuranneet pakotteet pysäyttivät Venäjän talouskasvun ja laskivat kansalaisten ostovoimaa.
Asiantuntijoiden kutsumasta ”talouden menetetystä vuosikymmenestä” huolimatta yhteiskunnassa koettiin Venäjän sotamenestyksestä kumpuavaa euforiaa, joka näkyi kyselyissä Putinin kannatuksen nousuna.
Venäjän aloittama täysmittainen hyökkäyssota Ukrainaan helmikuussa 2022 ei ole venäläisten mielialoja synkentänyt, päinvastoin.
Venäläisten kokemus elämänlaadusta näyttää parantuneen hyökkäyssodan myötä, kertoo Suomen pankin keväällä julkaisema tutkimus.
Mittavaan venäläisaineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan vuoden 2023 lopussa venäläiset kertoivat olevansa keskimäärin tyytyväisempiä elämänsä kuin ennen sotaa.
Näin on käynyt siitä huolimatta, että vähintään 160 000 venäläistä on maksanut sodasta hengellään, moninkertainen määrä on haavoittunut ja taloussuhteet länteen ovat katkenneet pakotteiden myötä.
Tutkimusta tehnyt vanhempi ekonomisti Sinikka Parviainen kertoo, että tyytyväisyys on kasvanut etenkin sellaisten venäläisten keskuudessa, jotka pitävät itseään etnisesti venäläisinä. Parviainen selittää kasvua osin kansallistunteen nousulla.
Tärkein selitys venäläisten tyytyväisyyden kasvulle löytyy todennäköisesti taloustilanteen kohenemisesta.
Venäjän talous kasvoi sotateollisuuden ja muun hyökkäyssotaa palvelevan tuotannon siivittämänä voimakkaasti vuosina 2023 ja 2024. Samalla sotaa vastustavien venäläisten pako maasta on luonut työvoimapulaa, joka on kasvattanut palkkoja ja kansalaisten ostovoimaa.
Parviaisen mukaan venäläisten tyytyväisyys niin omaan taloudelliseen tilanteeseensa kuin elämään ylipäätään on kohentunut eniten niillä alueilla, joilla on sotateollisuutta.
Taloudellisella hyvinvoinnilla on siis merkittävä rooli venäläisten itsetunnossa Putinin ja hänen propagandansa vastakkaisista vakuutteluista huolimatta.
Kreml ei saa miehiä taistelemaan Ukrainaan pelkkään isänmaanrakkauteen vetoamalla.
Venäjä sotii Ukrainassa sopimussotilailla, joita se houkuttelee tarjoamalla köyhien alueiden asukkaille huomattavia palkkioita. Korvauksia on kohotettu entisestään taisteluiden pitkittyessä.
Hyökkäyssodan tukema talouskehitys ei ole kestävää, eikä se kuvaa tuottavuuden todellista kasvua. Sodan tarpeita palvelevien alojen ulkopuolelle jäävä talous näivettyy.
Asiantuntijoiden mukaan Venäjän talouskasvu on kokonaisuudessaankin nyt hyytymässä.
Sinikka Parviainen Suomen Pankista ei silti usko, että kotitalouksien heikentyvä ostovoima saisi vastaisuudessakaan venäläisiä laajasti vastarintaan Putinia ja hyökkäyssotaa kohtaan.
Putin on maamiehiään rakastava nöyrä hallitsija, ainakin jos uskoo Kremlin propagandaan.
Itsevaltainen presidentti kertoo katsojille, ettei hän miellä itseään poliitikoksi, joka päättää ylhäältä Venäjän kohtalosta.
– Hengitän edelleen samaa ilmaa kuin miljoonat, miljoonat Venäjän kansalaiset, Putin sanoo Rossija-1-kanavan elokuvassa.
Viestiä korostetaan näyttämällä perään Putinin kohtaamisia kansalaisten kanssa.
Se on irvokasta, kun tietää Putinin minimoineen koronapandemian myötä fyysiset tapaamiset myös lähimpien liittolaistensa kanssa. Spontaaneiksi kansalaisten kohtaamisiksi esitetyissä tapaamisissa Kreml on käyttänyt jo pitkään näyttelijöitä.
Omaa henkisyyttään Putin korostaa päästämällä kameran kurkistamaan Kremlissä sijaitsevaan yksityiseen rukoushuoneeseensa.
Putin näyttää itse mallia venäläisten piittaamattomuudesta aineellisiin asioihin.
Se, että hän on kasannut korruptiolla jättiomaisuuden ja saattaa olla yksi maailman rikkaimmista miehistä, jätetään mainitsematta.