Risukko ärsyttää festarijärjestäjää – kaupunginpuutarhuri puolustaa Kemijoen rantojen parjattuja pajukoita

Tapahtumajärjestäjä ei saanut Rovaniemen kaupungilta lupaa ranta-alueen risukon harventamiseen. Kaupunginpuutarhurin mukaan risukollakin on tehtävänsä.

Santa Open Air -festivaalia järjestävä Markku Köngäs olisi halunnut karsia puita ja pensaikkoa esiintyjien käyttämältä reitiltä. Tapahtumassa esiintyvät mm. Erika Vikman, Anssi Kela ja Juha Tapio. Video: Annu Passoja / Yle.

Rovaniemen Sairaalaniemen hoitamaton puu- ja pensasrykelmä on yrittäjä Markku Könkään silmissä selvä maisemahaitta. Hän on hakenut maisematyölupaa pusikon ja puiden kaatamiseksi heinäkuista Santa Open Air -festivaalia varten. Raivaus toisi myös lisää tilaa.

Köngäs kävi ohjeiden mukaan merkkaamassa ohuita runkoja ja oksia, joista haluaisi eroon.

– Lampsin tuolla risukossa kaksi kuukautta sitten, kun oli lumi maassa ja merkkasin nämä. Viime viikolla piti vielä piirtää pohjakuvaan poistettavia paikkoja. Sitten se päätös käsiteltiin ja se oli ei.

Rakennusvalvonta ei antanut lupaa perustellen päätöstä sillä, että alue on vireillä olevassa asemakaavassa puistoaluetta eikä puistoalueelta saa kaataa puita. Yrittäjä toivoo, että tämä olisi kerrottu heti eikä kahden kuukauden päästä.

Sitäkin Köngäs ihmettelee, että Rovaniemen kaupungilta kukaan ei ehtinyt paikan päälle käymään.

Pusikot suojaavat lintuja

Rovaniemen keskustan joenranta-alueita on moni muukin moittinut risukoiksi ja pusikoiksi, mutta kaupunginpuutarhuri Salla Korhonen näkee niilläkin arvoa.

Paju ja muut pensaat tukevat hänen mukaansa luonnon monimuotoisuutta ja tuovat esimerkiksi linnuille suojaa.

– Pajua paheksutaan usein, mutta se on kuitenkin pohjoisen kasvi ja kuuluu tähän meidän elinympäristöömme. Tietyillä puistoalueilla pyritään siihen, että pajut raivataan kerran viidessä vuodessa, jotta ne pysyvät aisoissa.

Syntyperäinen rovaniemeläinen puolustaa yleisemminkin jokirantojen nykytilaa.

– Kemijoen rannat vaaramaisemineen ovat ainutlaatuisia koko Suomessa. Se on maamme pisin joki, jolle säännöstely ja tulvat antavat oman leimansa.

Korhosen mukaan myös jokivarren niittymäiset alueet ovat tärkeitä muun muassa linnuille. Kaupunki niittää rantojen kasvustot alas kerran kesässä vasta, kun linnut ovat pesineet.

– Jätkänkynttilän sillan ja Rautatiesillan välisellä ranta-alueella on yksi kohta, missä törmäpääskykin pesii.

Kemijoen rantaa pitkin menee etelänruttojuurta. Taustalla junasilta ja kerrostaloja.
Kemijoen rantatörmällä kasvava etelänruttojuuri on Ruotsissa luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Suomessa näin ei vielä ole. Kesän mittaan se kasvattaa valtavat raparperimäiset lehdet. Kuva: Sirkku Savusalo / Yle

Etelänruttojuuri sitoo rantatörmää

Pusikkojen ja risukkojen lisäksi osaa rovaniemeläisistä närästää myös keskustan kohdalla kasvava etelänruttojuuri. Ne haluttaisiin hävittää ja nopeasti paraatipaikalta jokirannasta.

Etelänruttojuuri on vieraslaji, joka ei anna elintilaa muille kasveille. Sitä ei ole Suomessa vielä luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, mutta Ruotsissa jo on.

Korhonen jättäisi isolehtiset, raparperin näköiset kasvit rauhaan.

– Etelänruttojuuri pitää rantatörmän kasassa. Jos se poistetaan, niin seuraavassa tulvassa lähtevät maatkin liikkeelle.

Luonnontilaisuutta suosiva kaupunginpuutarhuri ei kuitenkaan tyrmää uusia rantarakennelmia. Korhosen mukaan on kuitenkin syytä tarkkaan miettiä, kumpaan suuntaan ranta-alueita lähdetään kehittämään: rakennettuun vai mahdollisimman luonnontilaiseen.

Ilmakuva Santa Open Airin festivaalialueesta.
Rovaniemen Sairaalanniemessä järjestettävä Santa Open Air -festivaali aloittaa suurempien musiikkiafestivaalien sarjan Lapissa. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Aivan luonnontilaan ei Sairaalanniemen risukkoakaan jätetä. Rovaniemen kaupungin kiinteistömanageri Lauri Lehtinen kertoo, että kiinteistöhuolto käy siistimässä festivaalialueen reunaa lähiaikoina. Hän ei osaa sanoa vielä, miten.

– Ilman muuta tavoitteena on ottaa huomioon tapahtumajärjestäjän toiveet asiaan liittyen.