ADHD-oireiset vangit vailla hoitoa vankilassa: ”On pelkotila, että räjähtää”

Jarkko Rahkosen nilkkojen iho oli toistuvasti hankautunut puhki, kun hän yritti saada levottomia jalkojaan ja oloaan rauhoittumaan sellissä.

Rahkonen joutui vuonna 2021 aluksi tutkintavangiksi ja lopulta suorittamaan rangaistusta törkeistä huumausainerikoksista. Hänen ADHD:nsa hoito loppui vankilassa epäonnistuneiden lääkekokeilujen jälkeen kuin seinään.

– Vankilassa on helvetinmoinen hälinä päällä. On pelkotila, että räjähtää ja ei pysty kontrolloimaan sitä.

Vankilan työntekijät ilmaisivat huolensa Rahkosen terveydentilasta useita kertoja:

Yle on nähnyt asiakirjoja, jotka liittyvät Rahkosen ADHD-historiaan sekä vankeusajan tietoihin.

Monet vangit ovat samassa tilanteessa kuin jyväskyläläislähtöinen Rahkonen.

Suomen kaikkien vankien terveydenhuollosta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alaisuudessa toimiva Vankiterveydenhuolto.

Eduskunnan oikeusasiamies nosti huhtikuun lopussa esiin useita epäkohtia vankien psykiatrisen hoidon saatavuudessa. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin pitää tilannetta vakavana.

Hänen mukaansa hoidon liian vähäinen saatavuus vaarantaa potilaan oikeuksia ja heikentää potilasturvallisuutta.

Oikeusasiamies on huomauttanut Vankiterveydenhuoltoa myös ADHD-tutkimuksiin liittyvistä epäkohdista jo vuosien ajan.

Vankiterveydenhuollon johtaja Jussi Korkeamäki tunnistaa monet eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksessä esiin tulleet kohdat. Hän ei kuitenkaan ole samaa mieltä kaikista päätöksen painotuksista. Tätä hän ei avaa tarkemmin.

– Kaikkiaan huoli on aito ja palveluissa on selkeästi myöskin parannettavaa, hän sanoo.

Korkeamäki sanoo, että ADHD-diagnostiikka ei ole toteutunut ”ihanteellisella tavalla”.

ADHD:lle ominaisia oireita ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivinen käytös.

Topias Nummisen, 30, papereissa on tietoja ADHD-diagnoosista 6-vuotiaasta lähtien.

– Aikaisemmilla tuomioilla lähestulkoon aina on pyörinyt lääkitys, Numminen sanoo.

Vankiterveydenhuollon näkemys käy ilmi asiakirjoista: Nummisen tutkimuksiin pääsy on lykkääntynyt myös hänen oman toimintansa ja potilassijoittelun vuoksi. Numminen ei allekirjoita väitettä.

Nummiselle on viestitty, että ADHD-tutkimukset ovat tauolla ja potilaalle on pyydetty välittämään pahoittelut pitkästä odotuksesta.

Helmikuussa lääkäri merkitsi Nummisen potilaskertomukseen:

Nyt Numminen arvelee, että ehtii todennäköisesti vapautua ennen kuin saa apua.

Topias Nummisen mukaan psykiatrisen hoidon saatavuus huolestuttaa vankeja:

Vankiterveydenhuollon johtaja Jussi Korkeamäki ei kommentoi yksittäisiin vankeihin liittyviä asioita. Yleisesti hän toteaa, ettei tunnista tilanteita, joissa lääkityksiä olisi lopetettu kuin seinään tai aiemmin asianmukaisesti tehty diagnostiikka ei olisi kelvannut Vankiterveydenhuollolle.

– Ymmärrän sen, että tietysti vankilaympäristössä usein toivotaan, että lääkityksellä asiat ratkaisisi. Eli toki yksittäisiä henkilöitä on, jotka kokevat näin, mutta en nyt näe tätä mitenkään suurimpana ongelmana.

Ylen tietojen mukaan ADHD-tutkimukset ovat nyt jäissä Vankiterveydenhuollossa. Aiemminkin niitä on tehty vuosittain kourallinen.

Työntekijöitä on jopa kielletty tekemästä tutkimuksia. Tilanne käy ilmi työntekijöiden haastatteluissa sekä Ylen näkemässä potilaskertomuksessa.

Ylen tietojen mukaan kiellot ovat johtaneet tämän vuoden puolella ainakin yhteen irtisanoutumiseen. Yle on haastatellut irtisanoutunutta työntekijää juttua varten.

Avun saamisesta valittaneille ADHD-oireisille vangeille Vankiterveydenhuolto on jo ainakin viime vuoden loppupuolelta asti vastannut, että hoitolinjaukset ovat muuttumassa. Odotusaikaa on pahoiteltu.

Korkeamäki ei allekirjoita, että ADHD-tutkimukset olisivat nyt täysin jäissä, mutta viime aikoina niissä on ollut ”pientä pysähdystä”.

– Otettiin pieni aikalisä, mutta ADHD-diagnostiikkaa ei meillä kuitenkaan täysin lopetettu, Korkeamäki sanoo.

Korkeamäki sanoo, että ADHD-linjauksien epäselvyyksiin Vankiterveydenhuollossa ovat vaikuttaneet yksiköiden eriävät käytännöt. Hän sanoo, että yksittäiset työntekijät ovat tehneet omia linjauksiaan hoitokäytännöistä, muttei avaa asiaa enempää.

Korkeamäki nostaa useaan otteeseen esiin uuden Käypä hoito -suosituksen viivästymisen, jonka vuoksi yhteisten käytäntöjen luominen on ollut vaikeaa. Uusi suositus julkaistiin viime viikolla.

Korkeamäki toteaa, että Vankiterveydenhuolto on käynyt Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) kanssa keskusteluja, miten vankiloissa pystyttäisiin toteuttamaan diagnostiikkaan liittyvää oireseurantaa.

Ylen tietojen mukaan arkitodellisuudessa tämä tarkoittaa sitä, että aktiivisuuden ja tarkkaavuuden ongelmista kärsivät vangit suorittavat nyt verkosta löytyvää omahoito-ohjelmaa itsenäisesti. Käytännössä vanki täyttää tehtäviä tulosteina sellissään 3–4 kuukauden ajan.

Korkeamäki myöntää, että yhteistyön rakentamisessa Risen kanssa on ollut ”hieman haasteita viime viikkoina”

Ylen haastateltavien mukaan eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksessä ilmi tulevat ongelmat johtuvat huonosta johtamisesta ja arvovalinnoista, eivät niinkään resursseista.

Jussi Korkeamäki sanoo, ettei hän tunnista väitettä missään tapauksessa. Hän sanoo, että työntekijät ovat sitoutuneet vankiväestön hoitamiseen ja työ tehdään potilaslähtöisesti.

Apulaisoikeusasiamies sanoo, että resurssiongelmat ovat yksi syy psykiatriseen hoitoon liittyviin ongelmiin. Vankien määrä on kasvanut.

Oikeusasiamies on myös todennut, että Psykiatrisen vankisairaalan Turun yksikkö on alikäytöllä ja voisi hoitaa enemmän potilaita.

Jussi Korkeamäki sanoo, että Turussa tarvitsee olla jatkuvasti paikkoja auki akuuttiin tarpeeseen.

Vaikka ADHD-tutkimuksiin liittyvät ongelmat ovat olleet tiedossa pitkään, tilanne ei ole työntekijöiden kertoman ja oikeusasiamiehen päätöksen mukaan parantunut.

Samaan aikaan tiedetään, että ADHD-piirteet ovat vankien joukossa todella yleisiä ja vievät vangin usein kurinpidolliseen eristykseen:

Jarkko Rahkonen sanoo, että vankilan ulkopuolella hän lääkitsi oireitaan päihteillä, kuten moni muukin vanki. Hän arvioi, että päihdetausta on vaikuttanut ADHD-tutkimuksiin pääsyyn vankilassa.

Lääkärilehdessä julkaistun artikkelin mukaan päihde­häiriöisen henkilön ADHD:n tutkiminen ja ­hoitaminen on suositeltavaa. Yksilöllisesti ­suunnitellusta lääkehoidosta on tutkimusten perusteella enemmän hyötyä kuin haittaa. Tämä todetaan myös viime viikolla päivitetyssä ADHD:n Käypä hoito -suosituksessa.

Jarkko Rahkonen kertoo, millaisia oireita hoitamaton ADHD aiheutti hänelle vankilassa:

Rahkonen pääsi lopulta kahden vuoden ja kantelurumban jälkeen kuntoutukseen ja tutkimuksiin. Hän sanoo, että apu olisi todennäköisesti jäänyt saamatta ilman sitkeän lääkärin apua.

– Nyt olen paljon rauhallisempi. Aiemmin koko ajan päällä oli hirveä säätö. Unohtelin asioita ja kaikki jäi kesken. Tuntuu, että nyt on hyvä lähteä aikanaan siviiliin.

Rahkosen tutkimus tehtiin Psykiatrisen vankisairaalan Vantaan yksikössä.

Kyseessä ei ole vankila, vaan Vantaan vankilan alakerrassa toimiva sairaala, joka auttaa kaikissa Suomen vankiloissa olevia vankeja.

Rautasen mukaan on hyvä, että myös eduskunnan oikeusasiamies on listannut puutteet psykiatrisessa hoidossa.

Rautanen on tehnyt uusimman THL:n, Rikosseuraamuslaitoksen ja Vankiterveydenhuollon vankiväestötutkimuksen, jota oikeusasiamies siteerasi päätöksessään.

Selvisi, että vankien terveys ja ja hyvinvointi ovat monella osa-alueella heikommalla tolalla kuin vankilan ulkopuolella olevien ihmisten. Asiat ovat yhtä kehnosti kuin ne olivat edellisessä 2000-luvun alkupuolella tehdyssä tutkimuksessa.

Uuden tutkimuksen antamaa tietoa on viety käytäntöön Rautasen mielestä niukasti.

Osastonylilääkärinä toimivan Rautasen mukaan johto selittää puutteita resursseilla, mutta todellisuudessa kyse on kuitenkin siitä, mitä valitaan painopisteiksi:

Vankiterveydenhuollon johtaja Jussi Korkeamäki näkee, että psykiatrian arvostus on ollut aina erittäin korkea. Hänen mukaansa resursseja ei ole myöskään vähennetty.

Osaston ylilääkärin Mika Rautasen mukaan ADHD-diagnostiikkaan liittyy monimutkaisia kysymyksiä: potilailla voi olla useita eri sairauksia, vaikeita fyysisiä ongelmia sekä päihteiden käyttöä.

Rautanen huomauttaa, että samaan aikaan tiedetään, että vankilaan päätyvät ihmiset eivät ole aiemmin juurikaan hakeutuneet tai päässeet kattaviin terveydenhuollon palveluihin. Moni saa ensimmäisen ADHD-diagnoosinsa vankilassa.

– Tutkimuksia pitäisi Käypä hoito -suosituksenkin mukaan tehdä enemmän kuin muualla, koska esiintyvyys on korkeampaa ja hyödyt ovat suuria.

Rautanen kohtaa töistä lähtiessään bussipysäkillä vankeja, jotka kotiutuvat muovipussi kädessään ja sandaalit jaloissaan:

– Johtaminen perustuu enemmän asenteisiin kuin tietoon, Putkonen sanoo.

Kun Putkonen tuli töihin Vankiterveydenhuoltoon, hänelle luvattiin, että hän saa käyttää työaikaansa ADHD-asioihin.

Putkosen mukaan ADHD-tutkimusten tekeminen lopetettiin viime vuoden alussa Turun yksikössä käytännössä kokonaan ja tilannetta pyrittiin kompensoimaan Vantaalla. Tutkimuksia tehtiinkin hänen mukaansa enemmän.

Putkosen mukaan henkilökuntaa myös koulutettiin tutkimusten tekemiseen.

– Eli resurssia löytyi ja johtajakin tiesi, Putkonen sanoo.

Vuosi sitten keväällä Putkosesta tehtiin ADHD-asioita ratkovan työryhmän puheenjohtaja. Työtä kiiteltiin juhlapuheissa, mutta luotuja toimenpide-ehdotuksia ei Putkosen mukaan koskaan otettu käyttöön.

Tammikuussa toinen työntekijä teki kantelun Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Kantelija on työskennellyt pitkään Psykiatrisen vankisairaalan Vantaan yksikössä. Kantelun mukaan tutkimukset Vantaalla lopetettiin lähes ”mielivaltaisella ja perusteettomalla päätöksellä” ja päätös tehtiin Turun yksikössä.

Työntekijä totesi kantelussaan, että päätöksestä kärsivät ennen kaikkea potilaat.

Tänä keväänä Putkosta kiellettiin tekemästä työtään. Videolla hän kertoo tilanteesta:

Vankiterveydenhuollon johtaja Jussi Korkeamäki ei kommentoi yksittäisen työntekijän asiaa. Yleisellä tasolla hän toteaa, että Vankiterveydenhuollossa ei toimita tietoisesti lainvastaisesti.

– Tietysti voi olla yksittäisiä työntekijöitä, joilla on eri näkemys siitä, mikä on toimintatapa. Lähdemme siitä, että meillä toimitaan kaikkialla yhtenäisesti ja kaikille on samat pelisäännöt talossa, Korkeamäki sanoo.

Korkeamäki ei myöskään tunnista väitettä asenteisiin perustuvasta johtamisesta.

– Meillä on erittäin korkea ammattitaito, psykiatrian osaamisessa erityisesti.

Korkeamäki sanoo, että ADHD:n diagnostiikka tulee lisääntymään tulevaisuudessa.

Nykytilanne näyttäytyy vangeille sekavana.

Nummisen tavoitteena on, ettei hän palaa vankilaan enää ikinä. Hän sanoo, että on viettänyt siellä nuoruudestaan liikaa aikaa.

Silti hän olisi toivonut, että ADHD:ta olisi voitu hoitaa vankila-aikana. Silloin vankilan porteista kävelisi syyskuussa ulos paremmin voiva mies.