Suomessa oli 1990-lamavuosina enimmillään noin 143 000 pitkäaikaistyötöntä. Pitkäaikaistyöttömäksi lasketaan henkilöt, jotka ovat olleet työttömänä ainakin vuoden ajan.
Nyt pitkäaikaistyöttömyys on taas noussut runsaasti. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tuoreen ennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömyys voi pian kohota jopa lähelle 1990-luvun lamavuosien tasoa. Vuoden lopussa luku voi olla jo 136 000 pitkäaikaistyötöntä, ministeriö ennustaa.
Tässä jutussa kerrotaan, minkälainen pitkäaikaistyöttömien joukko on.
Kaivoimme tiedot ja lukemat muun muassa siitä, missä pitkäaikaistyöttömiä on eniten, kuinka pitkään he ovat olleet ilman töitä ja millä aloilla heitä on eniten.
Muutamana viime vuonna pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt etenkin alle 30-vuotiaiden keskuudessa.
Selvästi eniten pitkäaikaistyöttömiä on silti eläkeikää lähellä olevissa ikäryhmissä.
Esimerkiksi pelkästään yli 60–vuotiaissa heitä on yli 24 500 eli yli viidesosa kaikista pitkäaikaistyöttömistä.
Miehet ovat yliedustettuina pitkäaikaistyöttömissä. Parikymmentä vuotta sitten miesten osuus oli vielä noin 55 prosenttia, minkä jälkeen yliedustus on kasvanut entisestään.
Sosiaalipolitiikan apulaisprofessori Satu Ojala Tampereen yliopistosta toteaa, että miesten korkeampaa osuutta pitkäaikaistyöttömistä selittävät muun muassa erot ammattiryhmissä. Miehiä työskentelee runsaasti esimerkiksi teollisuudessa ja rakentamisessa, joissa työllisyys heikkenee äkisti matalasuhdanteessa.
Sekin luultavasti vaikuttaa, että miehiä on enemmän pelkän perusasteen koulutuksen varassa.
– Lisäksi kun nuoria jää työmarkkinoiden ulkopuolelle, niin siellä juuri miehet korostuvat syrjäytymistilanteissa, Ojala sanoo.
Naisilla pitkäaikaistyöttömyys taas voi liittyä lastenhoitoon. Työhön voi olla vaikea palata esimerkiksi silloin, jos lapsia on hoidettu pitkään kotona kotihoidontuella.
Ammateissa pitkäaikaistyöttömyys on kohonnut hiljattain runsaasti etenkin rakentamisessa, kun asuntokauppa on ollut pitkään jäissä. Tilanteen odotetaan pian helpottuvan, kun korkojen lasku tukee asuntomarkkinoiden elpymistä.
Rakentamisen lisäksi pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt vauhdilla myös asiantuntijatehtävissä työskentelevillä.
Yli viisi vuotta työttömänä olleiden määrä on kasvanut viime vuosina runsaasti.
Pelkästään viime vuodesta kasvua on lähes viidennes.
Viime vuosina korkeakoulutettujen määrä pitkäaikaistyöttömien joukossa on noussut.
Apulaisprofessori Satu Ojala toteaa, että se on tavallista matalasuhdanteessa. Kun talouskasvu saa vauhtia, korkeakoulutettujen työttömyys myös vastaavasti alenee nopeasti.
Muutoin pitkäaikaistyöttömyys keskittyy jyrkästi matalasti koulutettuihin.
– Hyvin vaikeasti työllistyvien joukossa matala koulutus tai kokonaan kouluttamattomuus on erittäin tyypillistä, Ojala sanoo.
Suhteessa väestömäärään pitkäaikaistyöttömiä on eniten Pohjois-Karjalassa.
Muutoin pitkäaikaistyöttömiä keskittyy TEM:n mukaan erityisen paljon esimerkiksi Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin.
Hiljattain pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt etenkin Pirkanmaalla.
