Viiden auton kolariin tarvittiin 14,5 autoa – näin syntyy yksi Suomen suurimmista kolaristunteista

Ylen tulevassa draamasarjassa nähdään massiivinen ketjukolari, joka vaati poikkeuksellisia järjestelyjä.

Auton sisällä ollut sijaisnäyttelijä eli stuntti Michael Brolin selvisi ilmalennosta naarmuitta. Video: Ulla Broholm / Yle & Jori Hämäläinen / BUFO

Maantiellä sattuu raju ketjukolari. Ensin yksi auto törmää toiseen, jonka jälkeen kolme muuta kolaroivat perään. Lasinsirpaleita on ympäriinsä, autojen moottoreista nousee savua ja yksi auto syttyy palamaan.

Tällainen kohtaus nähdään Ylen tulevassa draamasarjassa nimeltä Kolari. Tässä jutussa kerrotaan, mitä kaikkea tällaisen kohtauksen tekeminen vaatii.

1. Viiden auton kolariin tarvittiin 14,5 autoa

Viiden auton kolarikohtaukseen tarvittiin useita kopioita jokaisesta autosta.

– Autoja hommattiin yhteensä 14,5 kappaletta, sarjan lavastustiimissä työskentelevä Ville Väisänen kertoo.

Harmaita Honda-merkkisiä autoja rivissä.
Autojen hinnat liikkuivat yksityisillä myyjillä 300-4 000 euron välillä. Kuva: Ulla Broholm / Yle

Autojen suuri määrä selittyy useilla eri tekijöillä.

Otetaan esimerkiksi kohtaus, jossa harmaa auto törmää, tekee ilmalennon ja pyörii tiellä. Tämän kohtauksen kuvaamiseen tarvittiin kolme autoa, sillä ilmalento ja pyöriminen kuvattiin erikseen. Lisäksi pyöriminen jouduttiin kuvaamaan uudelleen, koska ensimmäisellä kerralla se ei onnistunut.

Sarjaa ei kuvata aikajärjestyksessä, joten samoista autoista tarvitaan sekä ehjät että kolaroidut versiot.

Autojen hankkiminen oli iso työ. Ne hankittiin pääosin yksityisiltä myyjiltä ympäri Suomea. Osa uudemmista autoista saatiin yhteistyön kautta autoliikkeiltä.

– Yksi autoista ostettiin jo alunperinkin puolikkaana romuttamolta, Väisänen paljastaa.

Tässä kaikki kolariin joutuvat autot.

Punainen rikkoutunut auto, jonka vieressä ramppi, ympärillä tv-tuotantoryhmän jäseniä.
Kaksi kolaroitua autoa tiellä.
Beige kolaroitu auto pysäköitynä.
Näyttelijä Emmi Parviainen istuu mustassa autossa, jonka ympärillä kamerat.

Autoja myös muokattiin tarpeisiin sopiviksi.

– Esimerkiksi yksi autoista piti maalata, kun oikean väristä ei löytynyt, Väisänen kertoo.

2. Hyvinkäällä suljettiin tie yhdeksäksi päiväksi

Kolari-sarjan tarina sijoittuu Pohjois-Suomen kuvitteelliseen pikkukaupunkiin, mutta kolarikohtaukset kuvattiin Hyvinkäällä. Tuottaja Pilvi Waltzer kertoo, että sopivan kuvauspaikan löytäminen oli yksi tuotannon suurimmista haasteista.

– Etsimme paikkaa, joka näyttää Lapilta ja on lähellä Helsinkiä. Tien piti myös olla suljettavissa yhdeksäksi päiväksi ilman haittaa liikenteelle.

Ilmakuva, jossa auto valmistellaan stunttikolariin.
Suljettu tien pätkä oli noin kilometrin mittainen ja sijaitsi Hyvinkään lentokentän kupeessa seututien 290 varrella. Kuva: Jori Hämäläinen / Bufo

Tuottajan mukaan viranomaiset suhtautuivat aluksi epäilevästi.

– Kun ensimmäisen kerran otimme yhteyttä ely-keskukseen, meille vastattiin, että näin pitkäksi aikaa valtatien katkaiseminen Suomessa saattaa olla mahdotonta, Waltzer muistelee.

Ratkaisu löytyi kuitenkin sattumalta. Kuvausryhmän tarkastellessa Hyvinkään pienlentokenttää mahdollisena kuvauspaikkana, he ajoivat läpi lähellä olleen viereisen tien, joka osoittautuikin täydelliseksi vaihtoehdoksi.

Lavastaja Ville Väisänen imuroi asfalttia.
Tie putsattiin huolellisesti kolareiden jäljiltä. Kuva: Ulla Broholm / Yle

– Tie täytti kaikki kriteerimme: oikeanlainen mäntymetsämaisema, sopiva leveys ja molemmilta puolilta löytyi toimivat kiertotiet, Waltzer kertoo.

3. Lisäapua Ruotsista

Sarjassa tapahtuva viiden auton ketjukolari oli todella harvinainen suomalaisten tv-tuotantojen mittapuulla.

– Tämä saattaa olla jopa ensimmäinen näin haastava kokonaisuus. Muissa Pohjoismaissa tehdään enemmän tämän kokoluokan kohtauksia ja siksi erikoisosaamista haettiin naapurimaasta, Waltzer kertoo.

Musta citymaasturi pyörivän levyn päällä rikkoutuneena, ympärillä stunttityöryhmää.
Tässä yhtä autoista valmistellaan pyörimään akselinsa ympäri lavetin avulla. Kuva: Ulla Broholm / Yle

Ruotsista saapui kuvauksiin yhdeksänhenkinen ryhmä, joka koostui stuntti- ja erikoistehosteammattilaisista.

Heidän tehtävänään oli saada kolari näyttämään aidolta satuttamatta ketään.

– Luottamuksen stuntteihin tulee olla 100-

prosenttista, ilman sitä ei tuottaja nuku öitään hyvin, Waltzer painottaa.

4. Ambulanssit passissa

Jokaista päivää varten laadittiin riskisuunnitelma. Siinä otettiin huomioon kaikki mahdottomaltakin tuntuvat vaaranpaikat ja niille turvatoimet.

– Stunttikoordinaattori Martin Zetterlund määritti suojavyöhykkeen, jos esimerkiksi auto ilmalennon aikana olisi lähtenyt väärään suuntaan tai laskeutunut ei-toivottuun paikkaan, Waltzer kertoo.

Kameraoperaattori valkoinen kypärä päässä.
Suojavyöhykkeestä huolimatta kolaripaikkaa lähimpänä ollut kameraoperaattori suojautui kypärällä. Kuva: Ulla Broholm / Yle

Kuvauspaikalla päivysti täysin varusteltu ambulanssi ja kaksi ensihoitajaa koko yhdeksän päivän kuvausjakson ajan.

– Myös palokunta oli paikalla silloin, kun kuvasimme palavaa autoa tai käytimme tulta, Waltzer sanoo.

Onneksi ambulanssi seisoi tienposkessa turhaan. Mitään ei sattunut ja kolari saatiin kuvattua suunnitellusti.

Korjattu juttuun 26.5. klo 8:00: Väisänen työskentelee sarjan lavastustiimissä.